Nuoruuden “systeemi haisee” -ajattelusta olen päätynyt siihen, että avoin demokratia ja oikeusvaltio lepää pitkälti toimivien instituutioiden varassa. Presidenttiys on ehdottomasti yksi niistä.

Muistan hämärästi ensivaikutelmani teistä vuosituhannen vaihteen tienoilta. Esiinnyitte tuoreella ja mielenkiintoisella tyylillä. Ahtikarjalaisten ja kalevisorsien jälkeen olitte jotain ihan muuta kuin ennen, eurooppalaista Suomea, ihminen joka iloisesti ja kielitaitoisesti avasi ne paljon puhutut ikkunat länteen.

Ette ole kuin pari vuotta minua nuorempi, mutta teissä ei kuitenkaan lepata Neuvostoliiton varjo, kuten useimmissa meistä 1980-luvulla nuoruutemme eläneistä. Se saattoi myös olla yksi siihen, miksi voititte vaalit. Teiltä irtoaa Venäjä-kritiikki sillä itsestäänselvyydellä, jota näkee yleensä vain nuoremmalla polvella.

Luotan myös siihen, että tyydytte vain hymyilemään erityisen leveästi teidät syrjään sysänneille, nyt entisille, puoluetovereillenne.

Ei sillä, että minun lepyttämiselläni olisi yhtään mitään merkitystä, mutta asian voi mielestäni jättää kunnolla taakse vasta sitten kun tiedetään, mitä siinä oikeasti tapahtui. Kokoomus juoni Fennovoimaa innokkaasti ja itsekin olitte puuhassa mukana. Mutta ehkä joku päivä meille kerrotaan koko kuvio.

Hieman minua myös mietityttää suhteenne Kiinaan. Sieltä nimittäin tulee se pidemmän aikavälin pahempi uhka demokraattisille maille. Eräs keski-eurooppalainen luonnehdinta teistä valintanne jälkeen kuului: “kova Venäjälle, pehmeä Kiinalle”.

Minulla on suuria toiveita siitä, miten teillä on halutessanne mahdollisuudet toimia Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventäjänä. Kielitaitonne, esiintymiskykynne ja tunnettuutenne Ruotsissa antavat aivan erinomaisen mahdollisuuden toimia maidemme välisen liiton kehittäjänä.

ODOTAN teiltä myös paljon siitä, miten toimitte kansainvälisen politiikan näyttämöillä. Olette sen verran sutki ukko, että osaatte ajaa haluamaanne asiaa taitavasti ja tehokkaasti. Paljon on toki kiinni siitä, mitä aiotte ajaa. Suomen parasta tietysti, mutta mitä se sitten on, onkin hankalampi kysymys.

Edeltäjänne roolille idän ja lännen yhteydenpitäjänä ei ole nyt tarvetta, eikä teistä ehkä siihen olisikaan. Mutta teissä on kuitenkin poliitikoille harvinaista tähtipotentiaalia, jota toivottavasti hyödynnätte täysimääräisesti maailmanpolitiikan näyttämöillä.

Kotimaassa siitä kyllä naristaan, kuten pääministeri Sanna Marinin kanssa näimme, mutta antaa narista. Loistakaa miten ikinä pystytte, se on isänmaan hyväksi.

Toki loistaessa voi käydä niinkin, että lankeaa. Kilpailuhenkinen ihminen uskoo itseensä ja suoritukseensa joskus liikaakin ja silloin voi käydä köpelösti. Mutta ei sekään ole kovin vaarallista.

KABINETTINNE vaikuttaa erinomaisen hyvältä ja itsekin vaikutatte hyvin motivoituneelta työhön. Tällaisina aikoina ei ole juuri aikaa sopeutua vastuun painoon, vaan on lähdettävä liikkeelle ihan saman tien.

Näillä ajatuksilla toivotan teille, läheisillenne ja kabinetillenne, voimia ja kestävyyttä tulevaksi kuudeksi vuodeksi sekä menestystä pyrinnöissänne Suomen, Euroopan ja koko maailman hyväksi.