Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Janne Riiheläinen: Kreml kylvi vuosien ajan länsiystävilleen rahaa, ja nyt apureita tarvitaan meitä vastaan

Antti Pitkäjärvi
Kolumnit

Janne Riiheläinen

Kirjoittaja on bloggaaja ja turvallisuuspolitiikan kommentaattori.

Venäjä on tukenut länsimaissa mieleisiään yhteisöjä ja yksilöitä silkalla rahalla, mutta vasta tänä talvena nähdään, kuinka uskollisia apureita se on saanut hankittua.

Janne Riiheläinen

Yhdysvallat on viime vuoden lopusta asti käyttänyt Venäjää vastaan poikkeuksellista tapaa julkistaa tiedustelutietoja.

Pitkin matkaa amerikkalaiset ovat kertoneet julkisuuteen venäläisten aikeista ja suunnitelmista, joista osa on toteutunut ja osa ei.

Tavoitteena on paitsi ohjailla Venäjän tekemisiä tai tekemättä jättämisiä, myös luoda ymmärrystä siitä, mitä on tapahtumassa. Krimin valtauksessa Venäjän johdon silkka valehtelu hämmensi maailmaa, ja samanlaista tilannetta halutaan nyt lännessä torjua.

Uusin julkisuuteen kerrottu tieto on satojen miljoonien eurojen käyttäminen erilaisten Venäjän etuja ajavien toimijoiden tukemiseen ympäri maailmaa. Varoja on ohjattu puolueille, poliitikoille, ajatuspajoille ja kansalaisjärjestöille.

MIKÄÄN UUSI ASIA tämä Kremlin tuki itselleen sopiville toimijoille ei ole. Äärioikeistolaisista puolueista tiedetään, että rahaliikennettä kulki idästä niille ainakin Ranskassa, Itävallassa ja Italiassa.

Hyvällä syyllä voi aavistella, että erilaisia toimintatonneja on ohjattu myös kaikenlaiseen vähemmän viralliseen toimintaan. Tukea on Yhdysvaltojen tietojen mukaan jaettu muun muassa kryptovaluuttojen avulla.

Venäjän nykyinen Suomen suurlähettiläs Pavel Kuznetsov toimi vuonna 2014 Slovakiassa, jossa äärioikeistolainen salaliittoteoriamedia haastatteli häntä. Julkisuuteen vuotaneessa haastattelunauhassa hän pahoittelee, että Venäjä ei Neuvostoliiton malliin ole puuttunut muiden maiden sisäisiin asioihin ja toimittanut rahallista apua liittolaisilleen.

Hän myös neuvoi haastattelijoitaan ottamaan yhteyttä Moskovaan, jos nämä haluavat julkaisulleen tukea.

Tallenteella Kuznetsov ennustaa, että Venäjä palaa takaisin ”aktiivisempaan tukeen” liittolaisilleen. Nyt julkistetut tiedot viittaavat siihen, että Kuznetsov pääsi seuraavassa työssään ulkoministeriön sihteeristön päällikkönä edistämään tätä hyvänä pitämäänsä toimintalinjaa. Sitä, mitä kaikkea hän on Suomessa 2017 alkaneella komennuksellaan puuhaillut, ei ole juuri tietoa.

SUOMESSAKIN on tänä syksynä noussut esiin vanhoja Venäjä-kytkentöjä, jotka uusi maailmanpoliittinen tilanne asettaa uuteen valoon. Viime viikkoina mediassa on kerrottu muun muassa Hjallis Harkimon, Jari Kurrin ja jääkiekkojoukkue Jokereiden Venäjä-kuvioiden taustajärjestelyistä.

Äärimmilleen pelkistettynä tässä kuviossa venäläiset oligarkit syytivät kymmeniä ja kymmeniä miljoonia euroja nimellisesti suomalaiseen jääkiekkoseuraan. Kyse ei todennäköisesti ollut vain urheilun kautta tavoiteltavasta niin sanotusta pehmeästä vallasta.
Venäjän taktiikkaan on kuulunut sitoa demokraattisten maiden nykyisiä ja entisiä poliitikkoja omiin hankkeisiinsa.

Niin kauan kun esimerkiksi erilaiset urheiluseurat, energiaprojektit tai muut vastaavat yhteishankkeet oli selitettävissä pelkäksi liiketoiminnaksi, mukaan lähteneet pystyivät perustelemaan toimintaansa ylevämmillä tai edes liiketaloudellisilla syillä. Nyt Venäjä käyttää energiaa, ja kaikkea muutakin, avoimesti aseena.

Perusvirhe Suomessakin oli luottaa siihen, että Vladimir Putinin Venäjä pitää bisneksen ja politiikan erillään. Hyvinkin pinnallinen ymmärrys Venäjän valtion toimintatavoista olisi tosin paljastanut nyt toteutuneen vaihtoehdon olemassaolon. Siihen vain ei eri syistä haluttu uskoa.

EUROOPAN MAISSA on alkusyksyllä järjestetty mielenosoituksia, joissa syy uhkaavasta energiakriisistä on sysätty paikalliselle hallitukselle ja vaadittu sen eroa.

Myös Suomessa järjestettiin vastaava viime viikonloppuna. Osallistujia siihen riitti juuri kolminumeroisen luvun verran.

Vastaavia yrityksiä tullaan näkemään varmasti lisää syksyn ja talven aikana. Keskeisenä piirteenä näissä vaikutusyrityksissä on, että niiden narratiivissa ohitetaan täysin Venäjän keskeinen rooli kaasu-, sähkö- ja öljykriisin synnyttäjänä ja ylläpitäjänä.

Olennaista on yrittää kaataa tai edes heikentää niitä hallituksia, jotka ovat asettuneet Venäjän pyrkimyksiä vastaan.

Olennaista on yrittää kaataa tai edes heikentää niitä hallituksia, jotka ovat asettuneet Venäjän pyrkimyksiä vastaan.

Putinille demokraattisten maiden henkisen selkärangan katkaiseminen on sodan ja oman aseman kannalta äärimmäisen tärkeää. Jos demokraattisten maiden kansalaiset pysyvät Ukrainan tukena, saa se kipeästi tarvitsemaansa apua.

Jos taas mielialat kääntyvät, apu vähintään vähenee. Ukrainan sotamenestys horjuttaa Putinin asemaa, ja ukrainalaisten julkiset tappiot vahvistavat sitä.

KREMLIN JOHDOLLA ei ole enää juuri mitään hävittävää. Kun EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoo haluavansa nähdä Putinin kansainvälisen rikostuomioistuimen edessä, perikatoasetelma on selvä: voitto tai tuho.

Toimet lännen tahdon murtamiseksi eivät jää silloin vain sosiaalisen median myrkkyä syytäviksi trollitileiksi tai Kremlin kellonsoittajien järjestämiksi mielenosoituksiksi.

Venäjä on tehnyt sala- tai julkimurhia sekä niiden yrityksiä pitkin Eurooppaa viime vuosina. Vuonna 2014 maan sotilastiedustelun (GRU) agentit räjäyttivät Tsekissä asevarikon, josta oli lähdossä ampumatarvikkeita Ukrainaan.

Montenegrossa estettiin 2016 niinikään GRU:n organisoima vallankaappaus, jonka piti käynnistyä verilöylyllä pääministerin puhetilaisuudessa.

Tulevan talven aikana käydään tahtojen taistelua, jonka voi ennustaa ulottuvan informaatiotilasta konkreettisiin asioihin.

Myös tässä yhteiskunnan toimintojen vakautta koettelevassa kamppailussa ukrainalaiset ovat etulinjassa. Meidän ei heidän tavoin tarvinne odottaa risteilyohjuksia raunioittamaan veden ja sähkön jakelua.

Uskon silti, että jotain ikävää meidänkin päämme menoksi eli suomalaisten arjen vaikeuttamiseksi Kremlissä suunnitellaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE