Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kolumnit

20.2.2026 17:01 ・ Päivitetty: 20.2.2026 18:18

Janne Riiheläinen: Länsi, itä ja digijätit lietsovat jo infosotaansa meitä vastaan

Antti Pitkäjärvi

Suomen informaatioturvallisuudessa kihisee jo neljällä eri rintamasuunnalla. Luultavasti kaikkein vähiten osaamme varautua lännestä – tai jättiyrityksiltä – tuleviin hyökkäyksiin.

Janne Riiheläinen

Kuluneella viikolla medioissa kerrottiin, miten Yhdysvaltain hallinto suunnittelee avaavansa Freedom-nimisen nettipalvelun, jossa on tarkoitus julkaista Euroopassa kiellettyä sisältöä.

Eri Euroopan maissa voi tosiaan seurata rangaistus, jos julkaisee esimerkiksi rasistista tai fasistista sisältöä, tai yllyttää väkivaltaan tai terrorismiin vaikkapa Venäjän tai ääri-islamistien puolesta.

Vuosi sitten uusi varapresidentti JD Vance piti Münchenissa puheen, jossa hän syytti Euroopan maita tällaisesta sananvapauden rajoittamisesta. Atlantin yli Eurooppaan puhaltava vihamielisyyden henki on sen jälkeen käynyt selväksi.

Trumpin hallinto on tehnyt selväksi, että nykyisenkaltainen Eurooppa, joka yhteisvoimin rakentaa moniarvoista ja liberaalia demokratiaa, on Yhdysvalloille aatteellinen vastustaja.

Siksi se tukee Euroopan unionin heikentämistä haluavia puolueita poliittisen kentän eri laidoilta.

Tuleva Eurooppaan suunnattu ”vaihtoehtotiedon” nettipalvelu ei ole yksittäinen tapahtuma, vaan osa isompaa kehityskulkua.

Yhdysvallat haluaa nostaa Euroopassa valtaan hengenheimolaisiaan, jotka löytyvät lähinnä laita- ja äärioikeistosta. Siihen he haluaisivat mukaan myös suomalaisia.

VASTIKÄÄN olin mukana Faktabaarin tapahtumakiertueella Joensuussa. Tavoitteenamme oli kohdata erilaisia ryhmiä ja monien taitojen ohella antaa heille kokonaiskuva suomalaiseen informaatioympäristöön tällä hetkellä vaikuttavista voimista.

Työstäessämme ohjelman sisältöjä kirkastui, että Suomessa on tällä hetkellä informaatioturvallisuudessaan neljä rintamaa. Se ensimmäinen ja tuttu on itäsuunta. Sieltä tulee Venäjän ja yhä useammin myös Kiinan vaikuttamista.

Venäjän infosotatoimista olemme Suomessa olleet jo vuosia huolissamme, vaikka ainakaan toistaiseksi maamme ei ole ollut heille painopistealuetta. Eikä idästä tuleville ajatuskuluille juuri löydy täältä kannatustakaan.

Toisin on Trumpin toisella kaudella auenneella länsirintamalla, sille löytyy kotimaisiakin fanittajia. Tätä suuntaa ei myöskään välttämättä osata mieltää nykymuotoisen Euroopan – siis meidänkin – vastaiseksi toimijaksi.

Yhdysvallat käyttää paraikaa autoritaaristen valtioiden pelikirjaa. Sen viestit menevät Suomessa läpi paljon paremmin kuin idän suunnasta tulevat samanlaiset viestit.

KOLMAS RINTAMA meitä vastaan on digimaailmassa. Yhdysvaltalaiset verkkoalustat algoritmeineen muovaavat maailmaa, ja valitsevat mitä meille näytetään somessa.

Korporaatioiden liiketoiminnan tarpeiden myötä meitä sekä kuplautetaan että polarisoidaan. Pääasia on, että vietämme mahdollisimman paljon aikaa alustoilla, koska olemme siellä alttiita mainonnalle.

Ei ihme, että tekno-oligarkit ovat asettuneet näkyvästi Trumpin puolelle.

Yhdysvaltalaiset digijättiyhtiöt kamppailevat Trumpin hallinnon tukemina EU:n kuluttajaa suojaavaa ja disinformaation levittämistä hillitsevää lainsäädäntöä vastaan.

Ei ihme, että tekno-oligarkit ovat asettuneet näkyvästi Trumpin puolelle. Monien taustalla vaikuttaa myös pimeänä valistuksena tunnettu ajattelutapa, jossa yritysten mahdollisuus olla mahdollisimman tehokkaita on tärkeämpi arvo kuin vaikkapa kuluttajansuoja.

NELJÄNNEN rintaman muodostaa kotimainen, yhä pienehkö disinformaatiokenttä, joka käytännössä nykyisin ahkeroi edellä kuvattujen toimijoiden levityskanavana.

Narratiivit, videot ja ajatukset idästä ja lännestä leviävät Suomessa juuri tämän ryhmän avulla, ja erityisen hyvin kotimaisin toimijoihin resonoi masinoitu EU- ja Nato-vastaisuus.

Kaikkien neljän rintamasuunnan tavoitteet ovat nimittäin EU:n suuntaan samankaltaisia. Venäjän, Yhdysvaltojen ja digijättien yhteinen intressi on lietsoa vihamielisyyttä EU:ta vastaan, koska Euroopan heikentyminen auttaisi niitä.

Trump haluaa vapaat kädet Grönlantiin ja omille bisneksilleen, Venäjä haluaa EU:n liukenevan Ukrainan tukemisesta, ja digijätit haluavat EU:n luopuvan säätelystä ja ikävästä kuluttajansuojasta.

SUOMALAISTA informaatioympäristöä kannattaa siis tarkastella pitämällä mielessä kaikki nämä neljä meihin vaikuttavaa suuntaa ja niiden intressit.

Kukin meistä voi tehdä osansa ja lujittaa Suomen turvallisuutta toimimalla mahdollisimman vastuullisesti somessa. Siihen on olemassa hyvin yksinkertainen käyttäytymiskaava, joka on myös Faktabaarin iskulause:

Pysähdy. Harkitse. Tarkista.

Se kyllä onnistuu.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU