Järjestöjen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet kansainväliset osaajat ovat jäämässä eriarvioiseen asemaan ulkomaalaislain uudistuksessa.

Tuoreen luonnosesityksen mukaan mahdollisuus pysyvään oleskelulupaan olisi suomalaisessa korkeakoulussa ylemmän korkeakoulututkinnon tai yliopistojen kanditutkinnon suorittaneilla.

Samaa mahdollisuutta ei ole ulotettu ammattikorkeakoulusta valmistuville, mikä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan, järjestöt moittivat.

– Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista kansainvälisistä opiskelijoista noin kaksi kolmasosaa jää töihin tai jatkamaan opintojaan Suomessa. Opiskelijat valmistuvat juuri sellaisille aloille, joista Suomen työmarkkinoilla on suurin pula. Ei ole Suomen edun mukaista vaikeuttaa korkeakoulututkinnon suorittaneiden mahdollisuuksia jäädä ja työllistyä Suomeen, järjestöt toteavat tiedotteessa.

Järjestöt edellyttävät ehdotuksen muuttamista. Niiden mielestä pysyvä oleskelulupa pitää voida saada myös AMK-tutkinnon suorittamisen jälkeen, kun henkilöllä on riittävä suomen tai ruotsin taito.

– Näin korkeakoulusta valmistuneilla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

ASIAAN ottavat kantaa Akava, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene, Ammattiliitto Pro, Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Insinööriliitto, Keskuskauppakamari, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Sivistysala, STTK, Suomen Yrittäjät, Suomen opiskelijakuntien liitto Samok, Teknologiateollisuus ja Tradenomit.

Järjestöt huomauttavat, että päättäjät ja ministeriöt ovat ohjanneet ammattikorkeakouluja lisäämään merkittävästi koulutusperäistä maahanmuuttoa ja helpottamaan Suomea vaivaavaa osaajapulaa.

Järjestöt muistuttavat, että tavoitteeksi on asetettu myös, että 75 prosenttia valmistuvista kansainvälisistä opiskelijoista työllistyisi Suomen työmarkkinoille valmistumisen jälkeen.

Lakiesitys on järjestöjen mukaan ristiriidassa asetettujen korkeakoulupoliittisten tavoitteiden kanssa.

– Hallituksen lakiesitys heikentää ammattikorkeakoulujen vetovoimaa kansainvälisten opiskelijoiden silmissä. Se myös vaikeuttaa ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia saavuttaa niille asetetut tavoitteet koulutusperäisen maahanmuuton edistämisessä. Hallituksen esityksessä ei myöskään perustella lainkaan sitä, miksi ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet on jätetty lakiesityksen ulkopuolelle.