Työmarkkinakeskusjärjestöt aloittivat hallituksen pyynnöstä viime syksynä keskinäiset neuvottelut eläkeuudistuksesta. Tavoitteena on tehdä tammikuun 2025 loppuun mennessä yhteinen esitys, joka pitkällä aikavälillä vahvistaa julkista taloutta miljardilla eurolla.

– Hallitusohjelman eläkekohdassa lukee, että hallitus toteuttaa mainitut pitkän aikavälin säästöt joka tapauksessa. Mutta se on tilannut järjestöiltä esityksen, miten tavoitteeseen voidaan päästä. Jos hallitus nyt puuttuu keskeneräiseen prosessiin kehysriihipäätöksin, se olisi törkeä välistäveto. Sillä voi olla isoja ja hallituksen kannalta ei-toivottuja seurauksia, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi hiljattain SAK:n tiedotteessa.

Työministeri Arto Satonen (kok.) ei ota kantaa siihen, että työmarkkinajärjestöjen eläkeneuvottelut saattaisivat kariutua.

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), jonka pöydälle asia kuuluu, toteaa eläkeuudistuksen etenevän kuten on sovittu.

– Siellä istuu tällä hetkellä eläkeuudistustyöryhmä (STM:n osaastopäällikkö) Liisa Siika-ahon johdolla. Se etsii ratkaisuja hyvässä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja valtiovallan kesken.

Grahn-Laasonen ei halunnut sanoa asiasta tänään eduskunnassa medialle enempää, koska teema linkittyy meneillään olevan kehysriiheen, jossa asiat ovat auki.

GRAHN-LAASOSEN tontilla tapahtuu myös muita kiinnostavia asioita. Ministeri kertoi hiljattain Iltalehdelle, että hallitus suunnittelee Kela-korvausten merkittävää nostamista jo ensi vuoden alusta alkaen.

Yleislääkärikäyntien Kela-korvaukset saattaisivat nousta noin 50 euroon nykyisestä 30 eurosta. Myös useita muita Kela-korvauksia korotettaisiin.

Orpon (kok.) hallitus ehti jo korottaa yleis- ja erikoislääkärikäyntien Kela-korvauksia vuoden alussa. Tällöin Kela-korvaukset nousivat 30 euroon fyysisestä vastaanotosta ja 25 euroon etävastaanotosta. Ennen yleis- ja erikoislääkärin käynnistä maksettiin vain kahdeksan euron korvaus.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri, kansanedustaja Aki Lindén (sd.) pelkää, että Kela-korvausten nosto saattaa pahentaa lääkäripulaa hyvinvointialueilla, kun yleislääkäreitä siirtyisi yksityisen terveydenhuollon palvelukseen.

Kaiken kaikkiaan hallitus on lisäämässä Kela-korvauspottia yhteensä 500 miljoonalla eurolla, josta valtion osuus on 335 miljoonaa euroa tämän hallituskauden aikana vuoteen 2027 asti. Grahn-Laasonen painottaa, että Kela-korvauksiin ohjataan kokonaisuudessaan nimenomaan hallitusohjelman mukainen summa 500 miljoonaa euroa.

Kela-korvausten nostamisen toinen kierros tarkoittaa uuden Kela-korvausmallin valmistelua. Kyseessä olisi myös kokonaan uusi laki, joka olisi määrä saada voimaan ensi vuoden alusta.

Yleislääkärikäyntien Kela-korvausten nousu noin 50 euroon on tällä hetkellä Grahn-Laasosen mukaan “pöydällä oleva työluku”.

Grahn-Laasonen ei usko siihen, että hyvinvointialueilta karkaisi lääkäreitä yksityiselle puolelle. Ministerin mukaan uudistus pikemminkin tehostaa hoitoonpääsyä, purkaa hyvinvointialueiden taakkaa ja nopeuttaa ihmisten tarvitseman hoidon saantia.

Grahn-Laasosen mukaan Kela-korvaukset ovat tähän nopea ja tehokas keino.

– Ne ovat yksi keino. Lisäksi tarvitaan lukuisia muita keinoja, muun muassa sen parantamista, että myös hyvinvointialueilla on pito- ja vetovoimaa lääkäreille virkoihin. Hyvinvointialueiden puolella pitää myös huolehtia työhyvinvoinnista ja henkilöstön saatavuudesta, Grahn-Laasonen totesi medialle eduskunnassa.