Hallitus on rajoittamassa hankintayksiköiden sidosyksikköjen eli niin sanottujen in house-yksikköjen mahdollisuutta myydä palveluitaan ulos. Esimerkiksi kuntien omistaman jätelaitoksen markkinaehtoinen ulosmyyntiraja olisi jatkossa vain 5% tai 500 000 euroa.

Vastaava huoli koskee myös esimerkiksi kunnallisten terveyspalvelujen myyntiä. Muun muassa SDP kyseenalaisti hallituksen suunnitelmat viime viikolla eduskunnan lähetekeskustelussa.

Nykyään kuntien jätelaitokset myyvät ulos noin 10-20% liikevaihdostan. EU:n hankintadirektiivin mukainen ulosmyyntioikeus olisi enintään 20 % liikevaihdosta. Hallitus on siis menossa reippaasti EU:n suositteleman rajan alle.

– Se on olematon, Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä tuhahtaa ja näkee asiassa suuria uhkia kunnalliselle jätteenkäsittelylle.

Eksymän mukaan hallituksen toiveittein toteutumisesta seuraisi se, että jätelaitokset eivät pystyisi enää jatkossa tarjoamaan yritystoiminnan tarvitsemia palveluja.

– Jätteen kuljetuspuolella toimii lukuisia yksityisiä yrityksiä, mutta se mihin ne toimittavat jätteen, vaihtelee. Isoilla toimijoilla, pörssiyhtiöillä on kasvukeskuksissa jonkin verran jätteenkäsittelykapasiteettia, mutta laajasti se puuttuu Suomesta. Elinkeinoelämän jätehuoltoa hoitavat kuljetusyritykset eivät enää pystyisi kääntymään kuntien jätelaitosten puoleen.

Kunnille on säädetty jätelaissa toissijainen vastuu elinkeinoelämän jätehuollon hoitamiseksi. Eksymän mukaan hallituksen esitys johtaisi kuitenkin siihen, etteivät kuntien jätelaitokset pystyisi ylläpitämään edes toissijaisen vastuun jätehuoltoa. Elinkeinoelämän jäte on erilaista jätettä kuin kuntien vastuulle kuuluva asumisjäte ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa syntyvä jäte.

– Elinkeinoelämän jätteenkäsittelyn ylläpito perustuu kuntien markkinaehtoiseen toimintaan. Sitä tehdään kustannusvastaavuusperiaatteella kohtuullisella tuotolla, jotta infra pystytään pitämään kasassa. Markkinaehtoisen toiminnan avulla on pystytty rakentamaan ja kustantamaan toissijaisen jätteen käsittelyä edellyttävä infrastruktuuri.

Jätelaitosyhdistyksen mukaan markkinaehtoisen toiminnan kaventaminen tarkoittaisi jätemaksujen hurjaa nousua kotitalouksille ja kiinteistöjen omistajille. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä on ennakoitu 27%:n hintojen nousua.

– kotitalouden jätemaksuihin tulisi 30 prosentin nousupaine, jos markkinaehtoinen toiminta ajetaan tiukemmaksi kuin hankintadirektiivissä. Sellaisia laskelmia ei ole missään päin Suomea, että hinnat laskisivat.

– Välillä kuulee väitteitä, että kuntien jätelaitos on markinahäirikkö. Kilpailu- ja kuluttajavirasto on useassa selvityksessä todennut, että sellaisia markkinahäiriöitä ei ole, joita isot yritykset nostavat esiin.

Eksymä ei lämpene ajatukselle, että yritysten markkinaehtoinen toiminta pikku hiljaa laskisi jätteenkäsittelyn kustannuksia.

– Se tarkoittaisi aika pitkää sykliä ja edellyttäisi suuria investointia ja varmuutta kannattavasta liiketoiminnasta, jotta yksityiset rupeaisivat investoimaan koko maan kattavaan jätteenkäsittelyn infrastruktuuriin.

Hän kysyy myös, miksi pitäisi rakentaa rinnakainen infra jätteenkäsittelyyn, jos se on on jo olemassa koko maassa. Eksymä epäilee myös, että kuntien markkinaehtoisen toiminnan raju kiristäminen johtaisi jäteralliin ulkomaille, esimerkiksi Ruotsin polttolaitoksiin. Tämä taas löisi kasvoille liikenteen päästöjen vähentämistä ja hallituksen jaloja tavoitteita kiertotalouden edistämiseksi.

– Olisi ilmiselvää, että jätteitä vietäisiin paikkoihin ja hyödynnettäisiin tavalla, jotka ovat taloudellisesti kannattavia. Esimerkiksi Norjasta roudataan jätteitä poltettavaksi Ruotsiin. Kuntien jätelaitoksissa käsitellään jätteet paikallisesti ja toiminta hyödyntää sekä paikallisia pieniä kuljetusyrityksiä ja ne palvelevat paikallistaloutta muutoinkin.

Eksymän mielestä perusinfran siirtyminen suurten yritysten käsiin keskittäisi aikaa myöten jätteenkäsittelyn entistä suuremmille kansainvälisille toimijoille, mikä taas toisi paineita jätteenkäsittelyn hintojen nousulle. Uhkakuva on käytännössä aivan sama, mikä on jatkuvasti esillä sote-keskustelussa ja ollut aiemmin keskustelussa sähköverkkoliiketoimintojen myynnin yhteydessä.

– Kuntien jätelaitosten tulovirrat perustuvat jätetaksoihin, jotka määritellään kotitalouksille kuntaviranomaisten toimesta. Jos todella mennään hallituksen esityksen linjalla, se tarkoittaa sitä, että jätehuoltopalvelujen saatavuus heikentyy ja markkinoiden kilpailutilanne muuttuu. Mutta suurten firmojen kannalta on varmaan hyvä, jos pelataan yksi markkinatoimija (kunnat) kokonaan pois. Näin parannetaan yritysten omaa tuloksentekokykyä, Eksymä sanoo.

Toinen asia on se, että hallitusohjelman mukaan jätelakia aiotaan muuttaa niin, että kunnille jätelaissa annetut yksinoikeudet rajataan ainoastaan asumisessa syntyviin jätteisiin. Eksymän mielestä hankintalakia ja jätelakia uusitaan väärässä järjestyksessä.

– Hankintalaki vaikuttaa jätelain säännöksillä järjesteltävään asiaan eli jätehuoltoon.

– Tällä kaikella on kyllä aika dramaattinen seuraus. Entistä pienempiä määriä jätteitä ohjautuisi nykyisiin jätteenkäsittelylaitoksiin. Kuntien jätelaitokset ovat investoineet niihin, koska on edelletytty että jätteenkäsittelyjärjestelmä toimii. Nyt uusi laki rajoittaisi laitosten käyttöä, Eksymä suree.

Käytännössä kunnat olisivat siis tehneet jätteenkäsittelyynsä hukkainvestointeja.