– Moni on vedonnut ja varmasti ollut ihan tosissaankin siinä, Niinistö pohti omaan tyyliinsä.

– Olen joillekin, aika monillekin esittänyt vasta-ajatuksena, että kun tosiasiallinen tilanne on se, että presidentti alkaa olla yhä enemmän etäällä puoluepolitiikasta, niin miltä tuntuisi jos presidenttiehdokkaan takana olisikin valitsijayhdistys, Niinistö sanoi ja oli tätä ennen pohtinut presidentin etenkin sisäpoliittisten valtaoikeuksien kaventumista ajan mittaan.

Hän jatkoi, että häntä kiehtoo ajatus, kuinka laajasti suomalaiset olisivat hänen tukenaan.

Allekirjoituksia tarvitaan 20 000.

– Jos minulla on tarpeeksi tukea, on täysin selvää, että menen eteenpäin, hän itse sanoitti.

– Jos valitsijayhdistystä ei saada, en saa kasaan, niin mitäpä minä niissä vaaleissa tekemään.

Ehdokkaaksi asettautumiseen vaikutti Niinistön mukaan “kokonaisharkinta” ja vetoomukset.

– Sitten ihan yksinkertaisesti se, että minä rakastan tätä maata, hän sanoi äänessä ripaus liikutusta.

Valitsijayhdistysasiaa hän kertoi pohtineensa eri ihmisten kanssa jo viime kesästä lähtien. Päätöksensä ajankohtaa ehdolle lähtemisestä Niinistö ei avannut tarkemmin. Terveydentilaansa hän kuvaili hyväksi. Ikäänsä hän sanoi miettineensä.

– Tässä iässä joskus tulee sellainenkin olo, että olisi mielellään vähän vapaampi velvollisuuksista ja vastuista. En ollenkaan tarkoita, että ne liikaa painaisivat. Minulla on sellainen rakenne mielessäni, että enemmän ja laajemmin tuntee murhetta kuin ihan tehtäväkuvaan välttämättä kuuluisikaan.

Valitsijayhdistyksestä Niinistö kertoi keskustelleensa myös kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon kanssa. Presidentin mukaan Orpo ei nähnyt asiassa mitään ihmettelemistä. Presidentin tehtävän puoluepolitiikan ulkopuolista rooli painottanut Niinistö korosti, että ei ole sanomassa kokoomukselle ei.

– Jos kokoomus kohdaltaan on valmis kannattamaan, se on tervetullutta, Niinistö sanoi, mutta totesi varmuuden vuoksi myös, että kokoomuksella on täysi valtuus nimetä kenet tahansa viralliseksi presidenttiehdokkaakseen.

Orpo kiiruhti jo Twitterissä osoittamaan Niinistölle kokoomuksen tuen. STT:lle Orpo on sanonut, että kokoomus nimeää presidentti Sauli Niinistön presidenttiehdokkaakseen ylimääräisessä puoluekokouksessa tai puoluevaltuustossa syksyyn mennessä.

Tasavallan presidentti @niinisto asettuu ehdolle. Suomi tarvitsee ja Sauli Niinistö ansaitsee toisen kauden. @kokoomus on täysillä mukana!

— Petteri Orpo (@PetteriOrpo) May 29, 2017

Niinistön mukaan erityisiä sloganeita vaalikampanjaan ei ole tulossa ja kampanjalle jää ylipäänsä vähän aikaa, koska hänellä on paljon Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhliin liittyviä tehtäviä.

Niinistö pohdiskeli tiedotustilaisuuksissa myös presidentin valtaoikeuksia. Hänen mukaansa on johdonmukainen kehitys, että sisäpoliittisia valtaoikeuksia on supistettu. Presidentti on etääntynyt yhä kauemmas puoluepolitiikasta.

Eurooppa-politiikkaa hän jossain määrin paalutti ja pyöritteli eri kantilta. Hän totesi olevan hyvin tarkkaan hallituksen vastuualueeksi erotettu.

– Varmaan näin oikein onkin, Niinistö sanoi ja korosti tässä yhteydessä myös yhteistyön merkitystä hallituksen ja presidentin välillä.

Niinistö viittasi tässä yhteydessä myös Eurooppa-politiikan hoitamista käsitelleisiin valiokuntamietintöihin, jossa yhteistyöelementti nousee esille.

Niinistö huomautti myös, että Eurooppa-pöydissä käsitellään asioita, jotka liittyvät myös muihin kuin EU-maihin.

– Minulla ei ole tässä mitään aihetta olla tyytymätön, koska meillä hallituksen ja pääministerin kanssa yhteistyö on sujunut ihan kitkattomasti. Mutta sellainen solmukohta perustuslaissa on, enkä osaa hahmottaa voitaisiinko asia muulla tavoin järjestää, tuskinpa joten sen kanssa on toimittava niin, että yhteistoiminta säilyy hallituksen, pääministerin ja presidentin välillä.

Niinistö kävi myös läpi sitä, miten viidessä vuodessa ulkopolitiikan sektorilla on tapahtunut paljon, Venäjän invaasiosta Ukrainaan ja viime päivinä on nähty jännityksen kohonneen itäisessä Aasiassa.

–  Viime viikolla myös eurooppalaista ajattelua on vähän heilutettu. Eurooopa ja EU on nyt vakavasti herätetty kysymykseen siitä, kuinka paljon unionin tai unionimaiden on kannettava vastuuta Euroopan suojelusta, Niinistö sanoi.

Saksan liittokansleri Angela Merkel on viikonloppuna todennut, että Britannia ja USA eivät ole enää täysin luotettavia kumppaneita ja  eurooppalaisten on otettava kohtalo omiin käsiinsä.

– Jos se on oikein siteerattu, se oli kyllä voimakas puheenvuoro, Niinistö totesi.

Hän jatkoi esittäneensä eurooppalaisissa pöydissä retorista kysymystä, millainen on unioni, joka ei suojaa kansalaisiaan.

– Kyllä kaikki itsenäiset valtiot, unionit ja valtioliitot ova lähteneet siitä liikkeelle, että turvallisuus on primäärein lähtökohta. Euroopan yhteisön synnyssäkin rauhan takaaminen oli keskeinen asia. En ole tätä esittänyt moitteena EU:lle, koska vastaus on ollut valmiina, että Nato hoitaa tämän tehtävän. Merkelin kommentit kertovat, että tällainen peruskäsitys ei ollutkaan ihan niin muurattu kuin on ajateltu.

Niinistön mukaan Euroopassa ja EU:ssa mennään nyt selvästi siihen suuntaan, että yhteistä ulko-, turvallisuus- ja myös puolustuspolitiikkaa vahvistetaan.

– Mihin se sitten johtaa, saattaa olla aikojen kysymys, mutta tällainen ajattelu on Euroopassa syntynyt ja se saa viime päivien uutisista uutta mietittävää.

Niinistö korosti, että vaikka ulkopoliittinen ympäristö on muuttunut paljon viisi vuodessa, hän ei tällä tarkoita maalata tummia sävyjä tulevaisuuteen.

Kotimaan ulkopoliittisessa keskustelussa on hänen mukaansa erilaisia mielipiteitä ja painotuksia, mutta käsitykset ulkopolitiikan suunnasta ovat yhteneväiset ja melko yksimielisesti on sopeuduttu nopeastikin muuttuviin olosuhteisiin.