Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Työmarkkinat

Jättiliitot arvostelevat “panttivankitilannetta” ja väläyttävät jo uutta keinoa murtamaan työmarkkinalukkoja

LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

JHL ja OAJ vaativat toimialakohtaisia ratkaisuja palkkaneuvotteluihin, jotka jumittavat nyt pahasti. Liitot näkevät, että palkkaneuvottelut eivät etene, koska työnantajat odottavat teknologiateollisuuden palkkaratkaisua.

Rane Aunimo

Demokraatti

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto kertoivat tänään liittojen näkemyksistä ja vaativat toimialakohtaisia ratkaisuja.

– Työmarkkinoilla eletään aikamoisen myllerryksen aikaa ja juuret juontavat pitkälle, miksi nyt ollaan tässä tilanteessa, että kukaan ei oikein tunnu olevan yhtä mieltä, millä mallilla palkkaratkaisuja tehdään ja kuka avaa pään, Murto sanoi aamupäivällä Helsingissä.

Niemi-Laine kuvaa asiantilaa “panttivankitilanteeksi”.

– Meidän työmarkkinamallissa on ilmeisen vaikea myöntää se, että vientimallia ei ole sovittu yhdessä, ei yksityisen eikä julkisen välillä. Me olemme tilanteessa, että kunta-alan sopimus on tehty ja nyt olisi hirmutärkeää pitää huoli siitä, että jokainen auki oleva neuvottelupöytä neuvottelee itse ratkaisua.

Murron mukaan yhteistä työmarkkinamallia ei ole, vaikka “Etelärannan suunnalta” sitä yritetään ajaa.

– Tilanne ei ole nyt tyydyttävä kenenkään näkökulmasta. Tämä johtaa helposti siihen, että ajetaan väkisin työtaisteluihin ja lakkoihin, kun yksi työnantajaliitto yrittää sanella kaikkien pöytien ratkaisuja. Se ei käy.

Lisää aiheesta

Niemi-Laineen mukaan ammattiliitoille ei ole annettu rauhaa neuvotella työnantajaliittojen kanssa.

– Keskusjärjestöt ovat lähteneet pahasti sotkeutumaan neuvottelupöytiin.

Julkis- ja julkisrahoitteisilla aloilla neuvotellaan parhaillaan 132 000 palkansaajan työehdoista valtion, kirkon ja yliopistojen neuvottelupöydissä.

JHL JA OAJ kaipaavat korjausta muun muassa perusteettomiin palkkaeroihin. Vientivetoisessa palkkamallissa toimialakohtaiset kysymykset jäävät helposti huomiotta, ne arvostelevat.

Liitot kaipaavat myös tulevaisuuden työmarkkinamallista laajempaa keskustelua. Liitot nostavat avauksena esiin entistä tiiviimmän yhteistyön julkisen sektorin kesken. Niemi-Laine käyttää esimerkkinä Teollisuuden palkansaajat TP:tä.

– Meillä on ollut ajatus, pitääkö julkisen sektorinkin lähteä rakentamaan vankemmin jonkinlaista yhteistä neuvottelufoorumia siksi, että saisimme tavoitteitamme paremmin läpi.

Murto perustelee asiaa muun muassa sillä, että julkinen sektori jää nykyisessä neuvottelutoiminnassa altavastaajan asemaan, kun vientivetoista mallia pusketaan väellä ja voimalla pöytään.

Tarkkaa suunnitelmaa uudesta neuvottelufoorumista ei kuitenkaan vielä ole.

– Neuvottelutoiminnasta ja -tavoitteista ei vielä ole käyty keskustelua tai pohdittu, ketkä siinä olisivat mukana. Ensisijainen lähtökohta olisi vahvistaa julkisen sektorin merkitystä osana työmarkkinoita, Murto sanoo.

TYÖMARKKINAKEVÄÄSTÄ on povattu lakkoherkkää ja myös JHL ja OAJ sanovat, että edessä voi olla runsaasti työtaisteluita.

– Se ei ole tavoite ja tarkoitus, mutta väistämättä näyttää siltä, että siihen saatetaan ajautua, Murto sanoo.

Palkankorotustavoitteista JHL:n neuvottelujohtaja Kristian Karrasch viittaa “Saksan tasoon” vertautuviin korotuksiin.

– Meidän pitää katsoa, mikä inflaation taso tulee olemaan. Viime vuoden osaltahan tuli faktisesti takkiin. Palkankorotukset sovittiin sellaisessa tilanteessa, jossa Ukrainan sodasta tai sähkön hinnasta ei ollut käsitystä.

– Niin kuin Teollisuusliiton sovintoesityksen kohtalosta näkee, niin se nyt ei ainakaan ole sellainen taso, jolla voidaan mennä. Ostovoima pitää vähintään pystyä säilyttämään ja pikku hiljaa lähteä kuromaan viime vuoden menetystä takaisin.

Karrasch kommentoi myös kunta-alalle viime kesänä saatua sopimusta ja sen automaattista kytköstä ns. yleiseen palkankorotuslinjaan.

– Automaatiksi se on kirjoitettu. Sitten jäljellä on vain matematiikka, että ollaanko matematiikasta yhtä mieltä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE