Tänään medialle esiteltyä toimenpide-ehdotuspakettia on siis lähestyttävä eräänlaisena Teollisuusliiton toivelistana. Mikään järjestö tuskin kuvittelee, että kaikki sen ehdotukset toteutuvat.

Teollisuusliiton johdon mukaan esitykset on kuitenkin tehty sillä ajatuksella, että niiden toteutuminen on realistista. Paljon riippuu tietysti siitä, mitkä puolueet menestyvät eduskuntavaaleissa ja lähtevät muodostamaan uutta hallitusohjelmaa.

– Tietysti jos Teollisuusliitto saisi yksinvaltiaana päättää, meidän lista olisi varmasti merkittävästi pidempi. Me ajattelemme kuitenkin niin, että yritämme tuoda sellaisen paketin, jolla on menestymisen edellytyksiä myös seuraavan hallituksen listalla, puheenjohtaja Riku Aalto tiivisti mediatilaisuudessa.

TEOLLISUUSLIITTO tavoittelee odotetusti selvää suunnanmuutosta työmarkkinapolitiikkaan. Liiton mukaan suurin osa sen esityksistä on julkisen talouden kannalta kustannusneutraaleja.

Tänään julkistettuun pakettiin lukeutuu muun muassa muutosesityksiä paikalliseen sopimiseen. Teollisuusliiton mukaan paikallisen sopimisen uudistus ei ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita työllisyyden vahvistamisesta tai tuottavuuden kasvusta.

Liitto esittää muun muassa, että paikallinen sopimus voisi jatkossa astua voimaan vasta, kun se on toimitettu viranomaiselle.

Puheenjohtaja Aalto ja työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen iskivät ilmaan hämmästyttävältä kuulostavia lukuja. He nostivat ensin esiin Suomen Yrittäjien kyselyn, jonka mukaan yli neljännes pk-yrityksistä on tehnyt paikallisia sopimuksia.

Käytännössä kyse on siis järjestäytymättömästä kentästä. Teollisuusliiton sopimusaloille tehtyjä paikallisia sopimuksia järjestäytymättömässä kentässä on toimitettu viranomaiselle kuitenkin vain 32 kappaletta 11 yrityksessä ja niistä 18 on Teollisuusliiton sopimusten vastaisia.

– Tämä kertoo teille sen kuvan, missä ollaan. Ei siis toimiteta viranomaisille. Jos Suomen Yrittäjien tieto pitää paikkansa, että neljännes on tehnyt paikallisia sopimuksia, puhutaan kymmenistätuhansista yrityksistä, Aalto hämmästeli.

Kaikkiaan Teollisuusliiton jäseniä työskentelee noin kymmenessätuhannessa yrityksessä, joista noin 2000 on järjestäytyneitä ja noin 8000 järjestäytymättömiä. Viranomaisille toimitettuja sopimuksia on siis hyvin vähän.

Virtasen mukaan sopimusten vastaisuudet liittyvät etenkin työaikoihin. Myös neuvottelumenetelmissä on ilmennyt puutteita.

– Yksittäisiä ihmisiä on painostettu tekemään paikallisia sopimuksia, tämäntyylisiä väärinkäytöksiä, työmarkkinajohtaja kertoi.

Teollisuusliiton työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen, varapuheenjohtaja Turja Lehtonen ja puheenjohtaja Riku Aalto.

TEOLLISUUSLIITTO tavoittelee muutoksia myös työrauhalainsäädäntöön. Liitto ei esitä kaikkien toteutettujen rajoitusten kumoamista, vaan pyrkii ”oikaisemaan Orpon hallituksen ylilyöntejä”.

Teollisuusliitto esittää tavoitteissaan tukityötaisteluiden rajoitusten lieventämistä, hyvityssakkojen kohtuullistamista ja vastavuoroisuutta suhteessa työnantajien tes-rikkomuksiin sekä suojelutyön rajaamista vain yhteiskunnan kannalta välttämättömiin toimintoihin.

Lakisääteinen vientimalli olisi sen sijaan tyystin kumottava. Liitto esitti myös ankaraa kritiikkiä valtakunnansovittelijaa ja sovittelujärjestelmää kohtaan.

– On kohtuullisen kohtuutonta, että yhtenä organisaationa me käymme käytännössä parin miljoonan palkansaajan puolesta neuvotteluja, varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi.

Teollisuusliitto ehdottaakin, että lakisääteisen vientimallin kumoamisen yhteydessä toteutetaan myös laajempia uudistuksia sovittelutoimintaan.

Valtakunnansovittelijan toimiston yhteyteen perustettaisiin muun muassa erillinen yksikkö, jonka tehtävänä olisi laatia riippumatonta taloudellista tilannekuvaa.

– Reilun pelin sääntöjen mukaisesti sovittelijan pitäisi olla tasapuolinen, kuunnella kumpaakin osapuolta ja kuulla, mitä sanotaan.

– Sovittelijan tulisi olla sellainen, joka laittaa molemmat porukat ruotuun, Aalto muotoili.

Nykyinen valtakunnansovittelija Anu Sajavaara on jo ilmoittanut, ettei hae jatkoa tehtävässä. Mediatietojen mukaan sovittelijaksi olisi nousemassa Finanssivalvonnassa johtavana asiantuntijana työskentelevä Nikolas Elomaa, jolla on työuraa muun muassa SAK:ssa.

OSANA ESITYKSIÄÄN Teollisuusliitto esittää myös muutosta liittoon kuuluville suomalaisille, että työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus palautetaan.

Teollisuusliitolla ei ollut tässä kohtaa kuitenkaan vielä antaa lukua siitä, kuinka muutos on vaikuttanut sen oman liiton jäsenmäärään. Oletus on, että käyrä ei ole tästä syystä ainakaan noussut.

– Pystymme sanomaan tästä vasta syksyllä, koska valtaosa jäsenistä on työantajaperinnässä ja järjestelmä on sellainen, että saamme tiedon 1.1.-30.6. perityistä jäsenmaksuista elokuun loppupuolella, Aalto kommentoi Demokraatille.