Kotimaa
18.10.2018 11:14 ・ Päivitetty: 18.10.2018 11:14
“Jee! Takana melkein kolme vuotta piinaa ja nyt pääjehu joutuu vastuuseen” – MV-sivuston jahtaamaksi joutunut Hanna Huumonen iloitsee oikeudenmukaisuuden erävoitosta
Vihasivusto MV-lehden maalitauluksi vuosikausiksi joutunut Hanna Huumonen on tyytyväinen, että päätoimittaja Ilja Janitskin sai Helsingin käräjäoikeudessa ehdottoman, vuoden ja kymmenen kuukautta kestävän, vankeustuomion. Asianomistajia oli kymmeniä, ja tuomio tuli muun muassa Huumosen törkeästä kunnianloukkauksesta.
– Jee! Takana melkein kolme vuotta piinaa ja nyt pääjehu joutuu vastuuseen. Tämä on sananvapauden riemuvoitto, Huumonen riemuitsee Demokraatille.
Huumonen joutui MV-sivuston jahtaamaksi vuonna 2016, kun hän Sosialidemokraattisten opiskelijoiden Sonkin puheenjohtajana aloitti kampanjan vihasivuston mainostuottojen horjuttamiseksi.
Hanna Huumonen muistuttaa kuitenkin blogissaan, että tuomio on oikeudenmukaisuuden erävoitto, mutta vielä on paljon tehtävää.
– Vaikka tuomio tuli, on selvää, ettei nykyinen Suomen rikoslaki yksinkertaisesti riitä suojelemaan kansalaisia systemaattiselta verkkovihalta ja vainolta. Liian moni on jo luopunut toivosta saada oikeutta raskaiden ja hitaiden prosessien edessä.
Huumosen mukaan liian monta ihmistä on tietoisen uhkailun avulla vaiennettu, liian moni on joutunut vaihtamaan työtä tai asuinpaikkaansa jatkuvan uhkailun takia ja liian monen elämä on pilattu.
– Kuten työnsä takia MV-lehden masinoiman jatkuvan vainon kohteena olleen toimittaja Jessikka Aron tapaus kertoo meille, Huumonen kirjoittaa.
Lisää aiheesta
“Tällainen prosessi on uskomattoman raskas yksilölle.”
Hän painottaa, että kansalaisia ja erityisesti virkansa puolesta vainon ja uhkailun kohteiksi joutuneita voitaisiin auttaa ainakin kolmella lakimuutoksella: Toimittajien uhkailu saatetaan yleisen syytteen piiriin, sukupuoli lisätään viharikosten koventamisperusteeksi ja järjestäytynyt rasismi kielletään.
– Journalistiliiton puheenjohtaja Hanne Aho on tuonut julkisuudessa esille, että virkahenkilöiden ja toimittajien uhkailu olisi lisättävä joko rangaistuksen koventamisperusteeksi tai saattaa toimittajien uhkailu yleisen syytteen piiriin, jolloin kyse ei olisi enää pelkästä asianomistajarikoksesta. “Jos uhkailu ei olisi asianomistajarikos, esitutkinta voitaisiin käynnistää myös työnantajan tekemän rikosilmoituksen perusteella. Tämä antaisi työyhteisölle konkreettisen työkalun tilanteeseen puuttumiseksi”, Aho kirjoitti.
Aiemmin tänä vuonna törkeän vainon ja uhkailun kohteeksi joutunut toimittaja Rebekka Härkönen pyysi valtakunnansyyttäjää linjaamaan, onko hänen tapauksessaan kyse laissa tarkoitetusta yleisestä edusta, jolloin rikokset voitaisiin tutkia ja syyttää ilman hänen rangaistusvaatimuksiaan.
– Näin ei ollut, vaan oikeutta saadakseen Härkösen olisi pitänyt tehdä jokaisesta saamastaan uhkauksesta erikseen rikosilmoitus. Tällainen prosessi on uskomattoman raskas yksilölle ja samalla kuormittava myös virkavallalle, Huumonen huomauttaa.
“Tällöin puhtaaseen naisvihaan puuttumisen kynnys madaltuisi.”
Huumonen viittaa blogissaan pohjoismaiseen selvitykseen, jonka mukaan miehillä on käytännössä naisia parempi oikeusturva verkkovihatilanteissa.
– Liian moni nainen – minä mukaan lukien – on jo pettynyt tehtyään rikosilmoituksia, jotka eivät johda mihinkään. Verkossa tapahtuneista uhkailuista ja vakavasta häiriköinnistä huomattava osa jää kokonaan piiloon, eikä tätä naisiin kohdistuvaa rikollisuutta tilastoida mihinkään.
Samoin kuin “rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta” ovat rikoksen koventamisperusteita, myös sukupuolen tulisi olla osa tätä listaa, hän painottaa.
–. Tällöin puhtaaseen naisvihaan eli misogyniaan puuttumisen kynnys madaltuisi ja erityisesti nettivihan kohteeksi joutuneet naiset saisivat oikeutta.
Hän korostaa, että sukupuoli koventamisperusteena koskee myös miehiä.
– Jos esimerkiksi verkkovihan kohteeksi joutuu henkilö sen takia, että on mies, se olisi niin ikään koventamisperuste.
“Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei täytä velvoitteita.”
Huumonen vaatii järjestäytyneen rasismin kieltämistä. Ensimmäisiä askelia on jo otettu kansallissosialistisen Pohjoisen vastarintaliikkeen (PVL) toiminnan kieltämiseksi. Hänen mukaansa kyseinen tapaus muodostunee ennakkotapaukseksi, joka tulee määrittämään Suomen oikeusjärjestelmän toimintaa tulevaisuudessa.
Hanna Huumonen oli aiemmin mukana kampanjoimassa Huominen ilman pelkoa – rasismi rikoslakiin – kansalaisaloitteen puolesta. Suomella on YK:n rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen johdosta velvollisuus kieltää rasismia edistävät ja siihen yllyttävät järjestöt sekä muu organisoitu toiminta. Tällaisiin järjestöihin tai tällaiseen toimintaan osallistumista on sopimuksen mukaan myös pidettävä lain mukaan rangaistavana tekona.
– Tällä hetkellä Suomen lainsäädäntö ei täytä velvoitteita, joihin olemme rotusyrjinnän vastaisen sopimuksen kautta sitoutuneet. Siksi rikos- ja yhdistyslakia on muutettava niin, että järjestäytynyt rasismi kielletään. Myöskään Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjausten mukaan kokoontumisvapaus ei ulotu rasistiseen liikehdintään. Julkisella vallalla on velvollisuus toimia kv-sopimusten voimaansaattamiseksi laissa, Huumonen kirjoittaa blogissaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.