Käytännössä Itämerellä lisätään läsnäoloa ja valvontaa.

– Tehostamme kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin suojaamista ja kehitämme kyvykkyyksiä turvallisuuden varmistamiseksi. JEF-maiden piirissä päätetyt toimet täydentävät Naton, EU:n ja valtioiden omia toimenpiteitä, puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoi jo eilen tiedotteessa.

Merivalvonta Itämerellä toteutetaan joulukuun aikana. Sitä on myös mahdollista jatkaa myös myöhemmin. Suomi osallistuu valvontaan Merivoimien ja Rajavartiolaitoksen meri- ja ilma-
aluksilla.

– Meren alla, meren päällä, ilmatilassa, Häkkänen toteaa.

Miksi juuri nyt? Häkkänen vastaa, että asia liittyy “tuoreisiin tapahtumiin Baltic Connectoriin liittyen”, mutta myös esimerkiksi aiemmin Nord Streamiin.

Poliisi tutkii paraikaa, miksi Balticconnector-kaasuputki vaurioitui lokakuun alkupuolella.

– Tutkinta Balticconnectorista ei ole valmistunut eikä ole johtopäätösten aika sinänsä, mutta joka tapauksessa kriittisen infran suojaamista ja merialueläsnäoloa vahvistetaan, Häkkänen toteaa.

HÄKKÄSEN mukaan Suomi on ollut erityisen aloitteellinen läsnäolon lisäämiseksi Itämerellä.

– Se on yhteinen päätös, mutta nämä tapahtumat Suomenlahdella ja meidän aloitteellisuus tämän asian esilläpitämisessä on tietysti ollut keskeistä.

Häkkänen on itse alkusyksystä heti Balticconnectorin kaasuputken vaurioitumisen jälkeen keskustellut vaihtoehdoista Britannian puolustusministerin kanssa. Hän sanoo, että tämän lisäksi tasavallan presidentti on keskustellut asiasta JEF-kokouksessa ja puolustusministerit ovat käsitelleet asiaa monta kertaa.

– Me halusimme, että tässä myös saadaan konkreettista aktiviteettia aikaiseksi. Nämä päätökset, joita nyt tehtiin, tukevat Naton toimintoja, valppauden lisäämistä, EU:n varautumista ja valmiutta sekä tietysti eri jäsenmaiden valtioiden omia toimenpiteitä, Häkkänen sanoo.

JEFIN lisääntyneen läsnäolon kestosta Häkkänen kertoo, että valppautta ja valvontaa pidetään korkealla tasolla yllä niin kauan kuin tarve vaatii. Erityisesti joulukuun alkuviikkoina näkyy ulospäin lisääntyvää toimintaa. Julkisuuteen ei kuitenkaan anneta tietoja siitä, milloin valvontaa suoritetaan.

JEF on Ison-Britannian johtama kymmenen maan − Alankomaiden, Islannin, Ison-Britannian, Latvian, Liettuan, Norjan, Ruotsin, Suomen, Tanskan ja Viron – muodostama monenvälinen puolustusyhteistyön kehys.

Yhteistyön päämääränä on kehittää osallistujamaiden sotilaallisia valmiuksia, ennaltaehkäistä erilaisia kriisejä sekä tarvittaessa toimia yhdessä kriisitilanteissa. JEF:n pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.

VALITSIJAYHDISTYKSEN presidenttiehdokas Pekka Haavisto totesi hiljattain kirjoituksessaan, että Nato varautuu kasvattamaan omaa KFOR-operaatiotaan Kosovossa, johon myös Suomi osallistunut pitkään. Kosovon ja Serbian välit ovat olleet kireät.

– Selvää on, että rauha ja vakaus Länsi-Balkanilla vaikuttavat koko Eurooppaan. Meidän on tehtävä parhaamme, että Serbian ja Kosovon välit paranisivat ja molemmat maat voisivat lähentyä EU:n kanssa. Osana tätä Suomen tulee harkita osallistumisensa lisäämistä Naton KFOR-operaatioon, sekä entistä suurempaa taloudellista tukea EU:n fasilitoimalle dialogille maiden välillä, Haavisto ehdotti.

Demokraatti kysyi Häkkäsen kantaa myös Suomen KFOR-joukkojen lisäämiseen Kosovossa.

Häkkäsen mukaan arviota muodostettaisin kriisinhallintaoperaatioiden vetovastuussa olevien komentajien näkemysten perusteella.

– Jos tällainen pyyntö tulee, sitten sitä arvioidaan erikseen.

Onko asia pinnalla?

– Balkanin alueen tilannetta ja kiristynyttä tunnelmaa seurataan hyvin aktiivisesti. Siellä tehdyillä toimenpiteillä ihan syksyn mittaankin on pystytty estämään sitä, että konflikti ei ole kiihtynyt tai lähtenyt laukalle. Kriisinhallintajoukoilla on erittäin keskeinen rooli siellä.

Onko paine saada sinne suomalaisia lisää?

– Tästä käydään koko ajan keskustelua. Tilannetta seurataan. Kyllä Suomi on sitoutunut siihen, että Balkanin alue on hyvin keskeistä Euroopan turvallisuudelle. Jos selkeä tarve tulee siihen, että pitää lisätä joukkoja, sitten asia on vakavassa harkinnassa.

Onko pyyntöä sieltä päin tullut?

– Tästä on käyty keskustelua. Siis yleisellä tasolla on käyty keskustelua Kosovon ja Balkanin alueen tilanteesta ja toiminnan ja joukkojen riittävyydestä. Ja jos tulee selkeitä lisätarpeita, totta kai ne ovat sitten vakavassa harkinnassa.

SDP:N kansanedustaja Mika Kari katsoi Verkkouutisissa, että hallituksen pitäisi muodostaa etukäteen kanta niin sanotusta push-back-linjasta.

Eli jos Venäjä alkaa ohjata turvapaikanhakijoita Suomen maastorajalle, rajavartijoiden pitää pysäyttää ja käännyttää tulijat takaisin, puolustus- ja tiedusteluvalvontavaliokuntien jäsen Kari totesi lehdelle.

– Pitäisin tarpeellisena, että maan hallitus muodostaisi jo ennalta kannan tähän push-back-toimintatapaan. Se jäisi toki hallituksen harkittavaksi, julkaiseeko se kantansa etukäteen vai ei, Kari sanoi.

Häkkänen antaa ymmärtää, että parasta aikaa kaikkia mahdollisia malleja ja asioita käydään läpi. Oikeudellisia raameja niin maamme omasta sääntelystä kuin kansainvälisistä normistoista selvitetään ynnä sitä, millainen sääntelun uudellentulkinta on mahdollista nykyisen turvapaikkailmiön torjumiseksi.

Push-back-mallia sinänsä Häkkänen ei lähde erikseen arvioimaan.

– Se on ihan selvä, että Suomi varautuu torjumaan ihmisten käyttämisen horjutusoperaationa kaikin mahdollisin keinoin. Me olemme tässä päättäväisiä. Yhdessä Euroopan unionin maidenkin kanssa uskon, että näihin löytyy sellaisia ratkaisuja, jotka täyttävät oikeusvaltion raamitukset. Pitää muistaa, että oikeusvaltion ydinelementtiin kuuluu myös kansalaisten turvallisuuden varmistaminen. Se on myös perusoikeus.