JHL vaatii työelämän lainsäädännön kiristämistä, jotta perusteettomista määräaikaisuuksista ja nollatuntisopimuksista päästään eroon. Ne pitäisi liiton mukaan perustella nykyistä paremmin.

JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine (kuvassa) toteaa tiedotteessa, että nollatuntisopimuksia saisi käyttää vain työvoiman tarpeen vaihdellessa poikkeuksellisen voimakkaasti.

”Työnantaja ei saisi enää jatkossa käyttää seurauksitta väärin nollatuntisopimuksia. Haluamme, että perusteettomat määräaikaisuudet kielletään nykyistä tiukemmin työsopimuslaissa. Valvontaa on kehitettävä ongelmiin puuttumiseksi sekä työntekijän aseman ja oikeusturvan parantamiseksi riitatilanteissa”, hän sanoo.

”Siitä pitää tehdä rangaistavaa eli liian pienen palkan maksaminen kriminalisoidaan sekä säädetään viranomaisille oikeus puuttua alipalkkaukseen esimerkiksi määräämällä yhteisösakko”, hän sanoo.

”Pitää selvittää mahdollisuus säätää rikoslakiin erillinen palkkarikosta koskeva pykälä. Todistustaakka alipalkkauksessa pitää sälyttää yrityksille”, hän jatkaa.

Niemi-Laine näkee mahdollisuuksia paikallisen sopimisen kehittämisessä. JHL:n mukaan pohjana pitää olla valtakunnalliset työehtosopimukset.

”Paikallisten sopimusten lainsäädäntöä, esimerkiksi työaika- ja vuosilomalakia, kehitettäessä täytyy ottaa huomion työehtosopimusten ensisijaisuus työehdoista sovittaessa.”

Työelämän kehittämisessä hyvänä perustana Niemi-Laine pitää kolmikantaa, jossa yhteistyössä ovat mukana työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä valtiovalta.

”Yleissitovalla työehtosopimuksella turvataan työntekijöiden vähimmäistyöehdot sellaisissa yrityksissä, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä. Työmarkkinoiden sopiminen perustuu jatkossa sekä yleissitoviin että normaalisitoviin työehtosopimuksiin, joita paikallinen sopiminen valtakunnallisissa työehtosopimuksissa sovitulla tavalla täydentää”, hän sanoo.