Politiikka
17.6.2016 09:27 ・ Päivitetty: 17.6.2016 09:27
JHL:n puheenjohtaja: ”Me maksoimme kilpailukykysopimuksen yrityksille”
Julkinen sektori on maksanut kilpailukykysopimuksessa Suomen yksityisen sektorin kilpailukyvyn parantamisen. Hallituksen budjettiriihessä elokuussa julkista sektoria ei voi enää heikentää, linjaa ammattiliitto JHL:n tuore puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine hetki sitten julkaistussa tiedotteessaan.
– Ostovoimaa lisääviä veronalennuksia ei tule tehdä julkisen sektorin työpaikkojen, työllisyyden eikä sote- ja maakuntauudistuksen palkkaharmonisoinnin kustannuksella, tähdentää Niemi-Laine.
Kilpailukykysopimuksessa sovittu julkisen sektorin lomarahojen määräaikainen leikkaus 30 prosentilla vuosina 2017–2019 koskettaa kipeästi JHL:n jäseniä.
– Julkisen sektorin lomarahan leikkaus on tulonsiirtoa yksityisen vientisektorin kilpailukykyyn. Säästöt ovat osaltamme nyt tässä. Pienipalkkaiset julkisen sektorin työntekijät eivät kestä enempää.
Työmarkkinajohtajat allekirjoittivat kilpailukykysopimuksen 14.6. Sopimus oli JHL:lle viimeiseen asti äärimmäisen raskas ja vaikea ratkaisu, toteaa Niemi-Laine.
– Päätös syntyikin JHL:n edustajistossa vasta äänestyksen jälkeen. Maan hallituksen kaavailemat yksipuoliset työehtojen ja työttömyysturvan heikennykset eli pakkolait olisivat kuitenkin olleet palkansaajille paljon huonompi ratkaisu.
JHL seuraa kilpailukykysopimuksen ja soten tilannetta ja maan hallituksen toimia tarkasti. Hallituksen lupaamien työpaikkojen on synnyttävä. Laskelmissa kilpailukykysopimuksen on esitetty voivan tuoda Suomeen jopa 40 000 työpaikkaa.
Lisää aiheesta
Julkisen sektorin lomarahan leikkaus on tulonsiirtoa yksityisen vientisektorin kilpailukykyyn.
– Sovittu työajan pidennys ei saa merkitä päinvastaista tulosta, julkisen sektorin työpaikkojen vähentämistä tai irtisanomisia, Niemi-Laine edellyttää.
Kilpailukykysopimuksen arvioidaan vauhdittavan Suomen talouskasvua tänä vuonna ja ensi vuonna kasvun uskotaan kirivän yli yhden prosentin. Lisäksi viennin lasketaan lähtevän nousuun yksikkötyökustannusten madaltumisen myötä.
– Odotamme kilpailukyvyn tuoton koituvan nyt julkisen sektorin palvelujen ja työpaikkojen hyväksi sekä parempana toimeentulona ja hyvinvointina. Kilpailukykysopimuksen tuomat säästöt on voitava ottaa kuntien käyttöön paikkaamaan vaikeaa taloudellista tilannetta ja pitämään kuntien veroprosentit kuntalaisille kohtuullisina, Niemi-Laine esittää.
Sote-uudistus rasittaa jo taloudellisesti kuntia ja niiden rahoitus vähenee merkittävästi, kun järjestämisvastuu sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyy maakunnille 2019 ja soterahat leikataan pois kunnilta.
– Sekä siirtyvistä että kuntiin jäävistä työntekijöistä on pidettävä huoli uudistuksen paineessa. Sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä maakuntiin ja soteen siirtyvän henkilöstön palkat on harmonisoitava, jotta samapalkkaisuus toteutuu.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.