Kesäkuussa alkavalla toimikaudella päätösvaltaa käyttää nyt 11 demarivaltuutettua. Ryhmä on toiseksi suurin Keskustan jälkeen.

– Vaalimenestys kertoo mielestäni onnistuneesta työstä kuluneella valtuustokaudella. Ihmiset luottavat sosiaalidemokraatteihin huolehtiessaan sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Tämän luottamuksen arvoisia valtuustoryhmämme tulee olla, sanoo SDP:n kansanedustaja, Lapin hyvinvointialueen aluevaltuutettu, aluevaltuuston 2022-2025-toimikauden puheenjohtaja ja Lapin aluevaalien äänikuningatar Johanna Ojala-Niemelä.

PUHEENJOHTAJAKAUTENSA suurimpana saavutuksena Ojala-Niemelä pitää Suomen maantieteellisesti suurimman hyvinvointialueen rakentamista.

Aluevaltuustokauden merkittävimmät päätökset koskivat Ojala-Niemelän mielestä hyvinvointialuestrategiaa, sopeuttamisohjelmaa ja palveluverkkoa.

– Vaikka strategia tehtiin tilanteessa, jossa toiminnan ja talouden tilannekuva oli vielä vajavainen, se on ohjannut tasapainoon, pohdintaan ja vaikutusten arviointiin. Siinä on huomioitu asukkaiden, henkilöstön, talouden ja vaikuttavuuden näkökulmat niin valmistelussa kuin päätöksenteossa.

Ennen kaikkea on onnistuttu siinä, että väestön lakisääteisten palvelujen turvaamisessa on onnistuttu kovasta talouspaineesta huolimatta, Ojala-Niemelä korostaa.

– Palvelut eivät ole vaarantuneet Lapissa. Palvelut on onnistuttu turvaamaan tilanteessa, jossa kokonaiskuva ja talouden realismi ovat alkaneet hahmottua vasta valtuustokauden aikana. Kunta-aikana tämä olisi ollut huikea saavutus.

HYVINVOINTIALUEEN onnistumisiin kuuluu Ojala-Niemelän mielestä myös palvelujen yhdenvertaisuuden parantaminen.

– Palveluja on harmonisoitu pääosin ylöspäin. Olemme paikanneet meille siirtyneen toiminnan puutteita. Olemme kehittäneet ja ottaneet käyttöön uusia kustannusvaikuttavia toimintamalleja ja parantaneet saatavuutta. Lisäksi olemme tehneet välttämättömiä palvelurakenteen ja palveluverkon muutoksia. Niihin on kuulunut myös vaikeita päätöksiä, Ojala-Niemelä huomauttaa.

Muutokset ja epävarmuus ovat kuormittaneet henkilöstöä ja esihenkilöitä. Ojala-Niemelä pitää hyvänä sitä, että terveysperustaiset poissaolot ovat Lapin hyvinvointialueella kaikesta huolimatta kääntyneet laskuun ja henkilöstöpula on helpottanut.

Myös talouden suuntaa on saatu käännettyä parempaan päin, vaikka kustannustaso ja palvelutarve ovat kasvaneet. Petteri Orpon (kok.) hallituksen hyvinvointialueille antamat talousraamit edellyttävät kuitenkin vielä enemmän, Ojala-Niemelä sanoo.

– Tulevalla valtuustokaudella joudutaan vielä taitavammin hallitsemaan tämä tasapaino. Se on iso haaste palveluorganisaatiolle, valmistelulle ja päättäjillekin. Uudet vaikeatkin päätökset ovat välttämättömiä.

ALOITTAVAN aluevaltuuston tehtävälistalla ovat muun muassa palveluverkon muutokset, joilla sovitetaan yhteen väestön tarpeet, työvoiman saatavuus, tilat, investoinnit ja teknologian kehitys.

Erikoissairaanhoito joudutaan järjestämään sairaalaverkkolain muutoksen vuoksi uudestaan.

Palvelujen ja resurssien suuntaamisessa on pystyttävä vastaamaan Lapin ikääntyvän väestön terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn haasteisiin. Samalla on parannettava edelleen kustannusvaikuttavuutta.

Toisaalta moni asia on Lapissa valtakunnallisestikin katsottuna hyvällä mallilla jo nyt.

– Konkreettisia onnistumisia on monia. Esimerkiksi erikoissairaanhoidossa meillä oli maaliskuussa 2025 hyvinvointialueiden paras hoitoon pääsy. Perusterveydenhuollossa vastaanottotoiminnan kehittäminen ja hoidon jatkuvuusmalli ovat parantaneet palveluita ja henkilöstön pitovoimaa.

– Kuntoutuksessa olemme onnistuneet järjestämään aiempaa yhdenvertaisemmat palvelut. Olemme parantaneet saatavuutta toiminta- ja puheterapiassa, lisänneet kotikuntoutusta ja fysioterapeuttien suoravastaanottotoimintaa, aiempaa alemmalla kustannustasolla. Psykiatriassa olemme onnistuneesti kotiuttaneet nuorisipsykiatrian tahdosta riippumattoman hoidon Pohteelta, Ojala-Niemelä summaa.

MIKÄ on hänen toiveensa kesäkuussa toimintansa aloittavalle aluevaltuustolle?

– Hyvää yhteistyö eri puolueryhmittymien ja valtuutettujen kesken.

– Poliittisessa ja julkisessa keskustelussa korostuvat monesti yksittäiset tarinat onnistumisista ja epäonnistumisista. Siinä on se riski, että kokonaisuus ei hahmotu. Esimerkiksi nykyinen talouden kriisi luo käsitystä siitä, että palvelut olisivat kriisissä, Ojala-Niemelä sanoo.

– Pidän Lapin hyvinvointialueen strategiasta juuri siksi, että se ohjaa arvioimaan kokonaisuutta. Onnistumisen ratkaisee lopulta tasapainon hallinta.