Mielipiteet
6.4.2019 11:05 ・ Päivitetty: 6.4.2019 11:05
Johanna Värmälä: Vanhuspalvelujen laatua on valvottava myös kotihoidossa
Vanhuspalvelut eri hoivakodeissa ovat huolestuttaneet viime aikoina. Monen paikan palvelutason surkeus ja vanhusten suoranaiset heitteillejätöt ovat olleet kritiikin kohteina, ja johtaneet jopa poliisitutkintoihin. Hoivakoteja on jouduttu sulkemaan vanhusten heitteillejätön ja jopa kuolemantapausten vuoksi. Ongelmia on ollut eniten monikansallisten terveysjättien hoivakodeissa.
Valitettavasti vaikuttaa, että hoitolaitosten valvonta on ollut joissain paikoissa löperöä tai jopa olematonta. Tarvitsemme valvontaa, kuten myös palvelujen järjestämiseen liittyviä toimenpiteitä. Ei kuitenkaan riitä, että vain hoitolaitoksia valvotaan. Valvonta on tavalla tai toisella ulotettava myös vanhusten kotihoitoon.
Valvonnassa on huomioitava, että ikäihmiset haluavat asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan tukien ja palvelujen turvin. Valitettavan moni kärsii kuitenkin yksinäisyydestä. Kotihoito ei ole siis aina paras vaihtoehto. Päätöksissä onkin huomioitava, että kotihoidosta on tullut hoiva-asumista korvaavaa toimintaa. Se ei ole kenenkään edun mukaista. Valtakunnallisia vanhuspalvelulinjauksia on siis syytä arvioida uudelleen.
Turvallinen koti, jaksavat hoitajat
Tavoitteena tulee olla, että kotihoidon palvelut mahdollistavat turvallisen kotona-asumisen ja työntekijät jaksavat erittäin tärkeässä työssään. Käytäntö on vielä usein kaukana näistä tavoitteista. Asiakkailta tulleen palautteen mukaan työntekijöiden käynnit ovat joskus liian lyhytkestoisia. Työntekijät puolestaan kokevat, että heillä on liian tiukka työtahti. Turvallisuus paranee, kun ammattilaiset ovat vakinaisia, yhdellä työntekijällä on kohtuullinen määrä asiakkaita vastuullaan, käyntialueet ovat tolkulliset ja asiakkaille vieraita sijaisia on mahdollisimman vähän.
Kotihoidon roolia pitäisikin kirkastaa, jotta siitä saadaan tarkoituksenmukainen hoitomuoto. Silloin on otettava huomioon myös, että hoiva-asumispaikkoja on lisättävä. Jotta kunnat ja jatkossa mahdolliset muut uudet toimijat järjestäisivät ikäihmisille tarpeeksi paikkoja, valtakunnallisia linjauksia on tarkastettava. Ei riitä, että 7-8 prosenttia kunnan 75-vuotta täyttäneistä on tehostetun hoiva-asumisen piirissä. Paikallisesti tarve voi olla vähintään jopa 10 prosenttia.
Palvelusetelisetelissä ongelmia
Kokoomus esittää omassa sotemallissaan mm. palvelusetelin käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Se toisi omat ongelmansa alalle, jossa ongelmia on muutenkin. Kun kuntalainen käyttää palveluseteliä, hän on kuluttajasuojalain piirissä eli kantaa vastuun monesta asiasta itse. Asiakas siis vastaa itse ongelmien selvittelystä ja reklamoi niistä. Tavoitteena tuleekin olla, että julkinen sektori kantaa vastuunsa etenkin vanhuspalveluissa.
Kirjoittaja on espoolainen kaupunginvaltuutettu ja eduskuntavaaliehdokas.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.