Politiikka
14.4.2025 11:41 ・ Päivitetty: 14.4.2025 11:41
Johanna Vuorelma: Nämä kaksi ryhmää vetävät äänestysprosenttia alas
Yliopistotutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta on huolissaan kuntavaalien äänestysprosentin laskusta, joka jatkui tämän kevään vaaleissa.
Kuntavaalien äänestysprosentti oli 54,2 prosenttia. Vuonna 2021 äänestysprosentti oli 55,1. Sitä edeltävissä vaaleissa vuonna 2017 prosentti oli 58,9.
Vuorelman mukaan äänestysprosentin heikkeneminen johtuu vaalitilastojen perusteella erityisesti kahdesta äänestäjäryhmästä.
- Siellä on kaksi sellaista ryhmää, joilla on varsin heikko äänestysaktiivisuus. Siellä on nuoret, joita tietenkin aina joka vaaleissa tulee lisää. Nuoret ovat tilastollisesti selkeästi aliedustettuina äänestäjissä. Sitten maahanmuuttajataustaiset on toinen ryhmä, jossa on myös heikko äänestysaktiivisuus. Myös maahanmuuttajataustaisten määrä aina lisääntyy vaali vaalilta. Äänestäjissä nämä kaksi ryhmää vetävät alaspäin äänestysprosenttia, mikä sitten näyttää aika huolestuttavalta, Vuorelma sanoi STT:lle.
- Meillähän on sellainen tilanne, että vanhemmat äänestäjäryhmät ovat aktiivisia äänestämään, ja ne ovat myös puolueuskollisempia kuin nuoret. Nyt meillä on äänestäjissä poistumaa siellä loppupäässä, joten sieltä poistuu nimenomaan niitä aktiivisia äänestäjiä. Tilalle taas tulee nuoria sekä maahanmuuttajataustaisia, mikä sitten ikään kuin vinouttaa äänestysaktiivisuutta.
Vuorelman mukaan Suomessa tarvitaan demokratiatyötä, jotta uudet äänestäjäryhmät saataisiin sitoutettua äänestämiseen.
- Tässähän on myös isoja alueellisia eroja, jotka Suomessa ovat olleet kyllä tyypillisiä. Itä-Suomi tyypillisesti erottuu heikon äänestysaktiivisuuden alueena, Vuorelma sanoo.
- Toisaalta sitten kaupunkien sisäiset erot ovat myös aika merkittäviä, kuten Helsingissä. Esimerkiksi Itä-Helsingissä äänestysaktiivisuus on heikompaa.
Aluevaaleissa äänestysaktiivisuus nousi 51,7 prosenttiin. Edellisissä aluevaaleissa vuonna 2022 äänestysprosentti oli 47,5. Tuolloin äänestettiin ensimmäistä kertaa aluevaaleissa. Aluevaalien äänestysprosentin nousu johtui Vuorelman mukaan siitä, että aluevaalit oli kytketty yhteen kuntavaalien kanssa.
Johanna Vuorelma.
KUNTAVAALEISSA vilkkaimmin äänestettiin Pohjanmaan Luodossa, missä äänestysprosentti nousi 77,7 prosenttiin. Toiseksi vilkkaimmin äänestettiin Lapin Utsjoella, missä äänestysprosentti kohosi 75,3 prosenttiin.
Korkeita äänestysprosentteja mitattiin myös Varsinais-Suomen Kustavissa ja Uudenmaan Kauniaisissa. Kustavissa äänestysprosentti oli 74,5 ja Kauniaisissa 73,1.
Kuntavaalien alhaisin äänestysprosentti mitattiin Kajaanissa, missä äänestysaktiivisuus jäi 45,3 prosenttiin. Toiseksi alhaisin äänestysprosentti mitattiin Vantaalla, missä äänestysaktiivisuus jäi 45,7 prosenttiin.
Äänestysprosentti jäi alhaiseksi myös Kainuun Suomussalmella, Kymenlaakson Kotkassa ja Etelä-Savon Pieksämäellä. Suomussalmella äänesti 47,2 prosenttia äänioikeutetuista. Kotkassa 47,7 prosenttia ja Pieksämäellä 47,9 prosenttia,
Aluevaaleissa vilkkaimmin äänestettiin Pohjanmaan hyvinvointialueella, missä äänestysprosentti oli 56,7. Toiseksi vilkkaimmin äänestettiin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, missä äänestysprosentti nousi 54,9 prosenttiin.
Vähiten ääniä annettiin Vantaa ja Keravan hyvinvointialueella, missä äänesti vain 45,2 prosenttia äänioikeutetuista. Toiseksi laiskimmin uurnilla käytiin Kainuun hyvinvointialueella, missä äänestysprosentti jäi 47,2 prosenttiin.
Aluevaaleja ei järjestetty Helsingissä tai Ahvenanmaalla. Helsingin kaupunki järjestää itse sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen.
Eetu Halonen, Tuomas Savonen/STT
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.