Kolumnit
4.12.2018 11:43 ・ Päivitetty: 4.12.2018 11:43
Johtaako yhä useampaa kuntaa tulevaisuudessa pormestari?
Vierailin alkusyksystä Tanskassa opintomatkalla tutustumassa Kööpenhaminan ja sen naapurikuntien kunnallishallintoon. Kööpenhaminan, Ballerupin ja Roskilden kaupungeissa pääsin tutustumaan läheltä siihen, miten Tanskassa kuntien johtaminen ja päätöksenteko on järjestetty.
Kuten suurimmassa osassa Eurooppaa, myös Tanskassa kuntaa johtaa kunnanjohtajan asemasta pormestari. Pormestari valitaan kunnanvaltuutettujen keskuudesta, ja hän edustaa yleensä paikallisvaaleissa eniten ääniä ja valtuustopaikkoja saanutta puoluetta.
Vaikka maailmalla pormestarimalli on yleinen, Suomessa pormestari kunnan johdossa on edelleen harvinaisuus. Meillä Suomessa kuntien on ollut ylipäätään mahdollista valita kahden toisistaan poikkeavan johtamisjärjestelmän väliltä vasta vuoden 2006 kuntalain muutoksen myötä.
Suomessa pormestarimalliin liittyvät epäilyt ovat kohdistuneet ennen kaikkea huoleen siitä, löytyykö valtuutettujen joukosta riittävästi osaamista pormestarin vaativaan tehtävään.
Viime vuosina kuntakentällä on kuitenkin voimistunut hiljainen liikehdintä kohti pormestarimallia. Yhä useammassa kunnassa pormestarimalli nähdään päätöksentekijöiden keskuudessa houkuttelevana vaihtoehtona nykyiselle virkamiesvetoiselle kuntajohtajamallille.
Viimeisimpänä Lahti liittyi valtuustonsa päätöksellä pormestarikuntien joukkoon. Päätöksen seurauksena Lahdesta tulee vuonna 2021 kuudes Suomen kunta, jossa pormestarimalli on otettu käyttöön. Aikaisemmin malliin ovat siirtyneet Helsinki, Tampere, Pirkkala, Kärkölä ja Tuusula.
Tanskassa pormestarimallin merkittävimpänä ansiona pidettiin poliittisten päätöksentekijöiden vaikutusvallan vahvistumista. Kunnanjohtajan ja -hallituksen puheenjohtajan roolit yhdistyvät pormestarin tehtävässä, mikä vahvistaa kunnan poliittista ohjausta valtuuston määrittelemän linjan mukaisesti.
Pormestarin ja apulaispormestarien valinta vaalikauden alussa valtuutettujen joukosta takaa myös sen, että kunnan korkeimman johdon kokoonpano heijastelee kuntavaalien tulosta ja kuntalaisten antamaa valtakirjaa. Siten vaalien tuloksella on aidosti merkitystä siihen, ketkä kuntaa johtavat vaalien jälkeen.
Suomessa pormestarimalliin liittyvät epäilyt ovat kohdistuneet ennen kaikkea huoleen siitä, löytyykö valtuutettujen joukosta riittävästi osaamista pormestarin vaativaan tehtävään. Kunnan toiminnan kehittämisen pitkäjänteisyyden on myös pelätty kärsivän pormestarin vaihtuessa vaalikausittain. Kuntajohtajamallin kiistaton vahvuus on kunnan johtamisen ennustettavuudessa.
Onko pormestarimallin yleistyminen näköpiirissä? Sen aika näyttää. Varmaa on kuitenkin se, että ensimmäisenä pormestarimalliin siirtyneiden kuntien kokemuksia seurataan nyt tarkasti eri puolilla Suomea. Näiden kuntien kokemusten valossa punnitaan muuallakin mallin käyttöönottoa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.