Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Kolumnit

8.2.2026 06:30 ・ Päivitetty: 7.2.2026 13:49

Joko nyt olisi Pohjolan yhteisen ja uskottavan ydinasepelotteen aika?

Kalevi Sorsa -säätiö

Mikä on Suomen strategia, jos maailmaa ei hallitakaan järjellä?

Janne M. Korhonen

Luotto järjen voittoon on aina ollut yksi turvallisuuspolitiikkamme tärkeimmistä hiljaisista oletuksista. Olemme olettaneet, että Suomeen hyökkääminen olisi järjetöntä, ja läntisten demokratioiden oma etu on säilyä luotettavina ja vahvoina Suomen ystävinä.

Mutta hallitaanko maailmaa järjellä?

Tiedustelupalvelu vuoronsa jälkeen varoittaa Kremlin hautovan vakavasti Naton haastamista, mutta Yhdysvallat jatkaa irtautumistaan Euroopan puolustuksesta. Korvaavia suorituskykyjä ei ole.

Vaikka Euroopassa on raivonnut suursota pian neljättä vuotta, jopa maavoimien yksiköistä on pulaa. Esimerkiksi eurooppalaisen suurvalta Saksan asevoimat saavat liikekannalle enintään kahdeksan prikaatia.

Esimerkiksi viime vuoden elokuisessa Dobropilian taistelussa venäläiset keskittivät reilun kymmenen kilometrin rintamalle arviolta seitsemän prikaatia.

Jos länsi pettää, varalla tulisi olla jo esimerkiksi Itämeren maiden yhteinen puolustusjärjestely.

Lisää aiheesta

EN EDES ole eniten huolissani perinteisestä sotavoimasta, koska sotilaiden kärsimykset eivät Kremlin herroja kuitenkaan hetkauta.

Olen huolissani ennen kaikkea optimistisia virhear­vioita ja siten sotia ennalta ehkäisevän ydinpelotteen rapautumisesta. Britannian ja Ranskan pienet arsenaalit eivät riitä paikkaajiksi, vaikka voisimmekin luottaa Lontoon tai Pariisin olevan uhrattavissa Helsingin pelastamiseksi.

Tätä kirjoittaessa näyttää sitä paitsi todennäköiseltä, että lähivuosina molempia maita, ehkä Saksaakin, johtaa laitaoikeistolainen, Kremliä myötäilevä hallitus.

Maantieteelle emme tunnetusti voi mitään. Venäjä ei ole länsi- ja eteläeurooppalaisille äänes­täjille eksistentiaalinen uhka.

Vetoomuksemme kantaisivat ehkä pidemmälle, jos olisimme olleet takavuosina solidaarisempia eteläisille jäsenmaille. Mutta menneitä ei voi muuttaa.

EPÄVARMATKIN ystävät ovat toki aina tyhjää parempia.

Suomalaisten on kuitenkin harkittava kylmäverisesti Suomen vaihtoehtoja. Päätä ei saa työntää santaan, kuten isovanhempamme tekivät turvallisuuspolitiikan oletusten luhistuessa 1930-luvulla.

Ehdotan monikärkistä strategiaa: pyrkikäämme vahvistamaan Euroopan ja demokratioiden yhtenäisyyttä, samalla varautuen vakavasti siihen, että maailmaa ei hallitakaan järjellä. Meillä on oltava varasuunnitelma, ja varasuunnitelman varasuunnitelma.

Jos länsi pettää, varalla tulisi olla jo esimerkiksi Itämeren maiden yhteinen puolustusjärjestely.

Ja jos saisin päättää, olisin jo aloittanut keskustelut yhteisestä hankkeesta oman, uskottavan pelotteen hankkimiseksi.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU