Noin 13 000 teollisuusliittolaisen palkka nousee tänä vuonna 2,0 prosenttia. Mikäli toisen vuoden, 2023, palkankorotuksesta ei löydetä ratkaisua syyskuun loppuun mennessä, sopimus päättyy tämän vuoden lopussa.

Pron sopimusten piirissä on yhteensä noin 10 900 toimihenkilöä. Aikaisempien vuosien tapaan palkankorotusten suuruus ja ajankohta voidaan sopia paikallisesti. Jos paikallisesti ei päästä sopimukseen, palkat nousevat tänä vuonna 1,9 prosenttia. Ensi vuoden neuvotteluihin pätevät samat sävelet kuin Teollisuusliitossa.

Kemianteollisuudessa suuret sopimukset syntyivät ilman työtaistelujen uhkia, saati lakkoja. Miten näin pääsi käymään? Jotain kertonee sekin, että kaikki kolme liittoa kertoivat tänään yhdessä tes-ratkaisuista.

Pron sopimusalavastaava Taru Reinikainen toteaa, että liittojen hyvät suhteet näkyvät myös työpaikoilla.

– Moneen muuhun Pron sopimusalaan verrattuna kaikilla tasoilla on huomattavasti positiivisempi suhtautuminen paikalliseen sopimiseen.

Samaa todistaa myös kemian sektorin johtaja Toni Laiho Teollisuusliitosta. Hänen mukaansa perusajatuksena on ollut, että paikallinen sopiminen on hyvä juttu. Sitä on harjoitettu kemianteollisuudessa pitkään ja sitä on laajennettu joka kierroksella.

– Sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden sopimuksissa on 80 eri kohtaa, joista voi sopia paikallisesti sopia. Molemmin puolin on syntynyt hyviä ja valitettavasti huonojakin kokemuksia. Virheistä opitaan.

Ongelmia saattaa hänen mukaansa syntyä, jos neuvotteluosapuolilla on huonot suhteet tai neuvottelijat vaihtuvat. Tällöin paikallisen sopimisen edistäminen voi pysähtyä pitkäksi aikaa, vaikka hyvä pohja kantaakin.

– Yrityksissä ja ammattiliitoissa on osin unohtunut paikallisia sopimuksia tehdessä se, että niistä pääsee myös eroon. Kun tämä ymmärretään, syntyy rohkeampaa sopimisen kulttuuria. Eivät sopimukset ole välttämättä maailman tappiin venyviä ratkaisuja vaan niidenkin pitää elää ajassa.

Liitot ovatkin sopineet, että paikallisen sopimisen ongelmissa työpaikalle voi pyytää liitoilta apua vuoropuhelun aloittamiseksi, yhdessä tai erikseen.

Tekstikohdassa kiinnittyy huomio Teollisuusliiton sopimuksiin liitetystä uudesta kriisilausekkeesta. Sen mukaan palkankorotuksista voidaan luopua osittain tai kokonaan, jos molemmat osapuolet katsovat, että yrityksessä ollaan ajauduttu kriisitilanteeseen.

– Kun teimme viime kierroksella työehtosopimusta, korona iski. Oli hieman vaikeaa keskustella, mitä tehdään palkankorotusten kanssa, Laiho kertoo.

Hänen mukaansa yritykset lähestyivät Kemianteollisuutta ja Teollisuusliittoakin, että ”onko totta, kun korona tulee, että pannut ja savut alas ja kaikki loppuu, ja samaan aikaan pitäisi vielä korottaa palkkoja”.

– Kriisejä voi tulla, ja saattaa olla kohtuullista ainakin keskustella siitä, että palkankorotuksia siirtämällä tai poisjättämällä voidaan yritys pelastaa. Tällaisia keskusteluja ollaan valmiita käymään, jos talous sakkaa ja homma on todella huonossa hapessa, Teollisuusliiton Laiho perustelee.

Toimihenkilöiden työehtosopimuksissa on voitu jo aiemmin sopia palkankorotusten tasoista ja ajankohdista.

– Jos vaihtoehtona on esimerkiksi lomauttaa, palkankorotuksista keskustelu on kevyempi vaihtoehto, Etu-Seppälä korostaa.

Myös lomautusmääräyksiä muutettiin niin, että jos lomautukset ovat välttämättömiä ylitsepääsemättömän esteen vuoksi, voidaan yrityksissä noudattaa lyhyempää viiden päivän lomautusilmoitusaikaa.

Kemianteollisuus työnantajaliittona on ainoa vientiliitto, joka on pysynyt puhtaasti nykymallissa työmarkkinaneuvotteluissa. Etu-Seppälän mukaan liitto ei lähde ainakaan toistaiseksi Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden linjoille.

– Haemme uudistuksia siihen, miten työmarkkinajärjestelmä voisi taipua, jos pysymme nykyisessä järjestelmässä. Yrityksien viesti on, että nykyisen tes-järjestelmän puitteissa pitää saada lisää liikkumavaraa.

Etu-Seppälä kertoo, että liitto arvioi meneillään olevan kierroksen jälkeen rauhassa, mitä tapahtui.

– Oma näkemykseni on, että tässä on saatu aikaan uudenlaista ajattelua. Lopputuloshan ratkaisee, tarvitsemme yrityskohtaista liikkkumavaraa, ja tässä sitä tulee.

Liitot neuvottelevat ensi vuoden palkoista jälleen syksyllä.

– Siitä on vähän huonoja kokemuksia, että kaksi vuotta lyödään kiinni sopimuksissa ja jälkimmäinen vuosi eletään laput silmillä, kun ei tiedetä mitä tapahtuu. Nyt halusimme arvioida syksyllä, mitkä ovat ennusteet vuodelle 2023.

Teollisuusliiton Laiho on tyytyväinen, että yhteistyö Kemianliiton kanssa jatkuu vanhaan malliin.

– Samaan aikaan meillä on näytön paikka, että pystymme uudistumaan. Uskon, että aika paljon parempia ratkaisuja syntyy, kun yhdessä sovimme läpi henkilöstöryhmärajojen kuin tappelemme ja teemme pienemmin asioista. Uskon täysin tähän ajatteluun.

Hän muistuttaa, että neuvottelu- ja sopimustoiminta on kompromissien tekemistä.

– Tässä pöydässä kaikkia kolmea harmittaa tasapuolisen vähän tai paljon.

Pron Reinikainen on samoilla linjoilla.

– On ollut aika paljon ilmassa väitteitä, että ay-liike on jämähtänyt. Meilläkin oli näytön paikka, että pystymme nykyisen järjestelmän kautta tekemään uusia ratkaisuja alan omat tarpeet huomioiden.

Joustavuudesta kertoo muun muassa, että Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto sopivat tätä ja ensi vuotta koskevasta työaikakokeilusta. Sen mukaan kaikista työehtosopimuksen työaikamääräyksistä voidaan poiketa paikallisesti sopien.

Myös vuorotyön järjestämiseen liittyviä sopimismahdollisuuksia lisättiin. Joillakin toimihenkilösopimusaloilla voidaan sopia paikallisesti arkipyhien siirtämisestä.

Liitot kehittävät lisäksi kehittävät toimialan oman oppisopimusmallin, jolla vastataan tulevaisuuden osaajapulaan. Malli on tarkoitettu ammatillista perustutkintoa suorittaville 16-20-vuotiaille.