Kymmenkunta suomalaista on ulkoministeriön mukaan leirillä edelleen. Suurin osa heistä on lapsia.

Ulkoministeriön konsulipäällikön Jussi Tannerin mukaan al-Holin leirin tulevaisuuden näkymät ovat erittäin vaaralliset.

– Alue on hyvin epävakaa. Siellä on muuallakin kuin leireillä kehittyvä humanitaarinen kriisi, joka liittyy muun muassa ruokaturvaan. Tilannetta pahentaa se, ettei YK:n turvallisuusneuvosto ole päässyt sopuun rajat ylittävästä avusta Syyrian kapinallisalueille, Tanner kertoo Demokraatille.

– Nelivuotias ei tiedä mistään muusta mitään kuin siitä leiristä. He ovat olleet siellä yli kolme vuotta.

Syyrian Kurdistanissa ollaan Tannerin mukaan hyvin huolissaan myös Turkin mahdollisesta hyökkäyksestä.

– Se saattaa milloin tahansa muuttaa dramaattisesti myös al-Holin tilanteen, jolloin meillä on sylissämme aivan uudella tavalla välitön ja kriittinen turvallisuusongelma.

Turkki iski Irakin pohjoisosaan Zakhon kurdialueelle viimeksi keskiviikkona. Alue on lähellä Syyrian rajaa.

Tannerin mukaan Turkin toiminnassa Irakin Kurdistanin alueella ei ole sinänsä mitään uutta. Turkilla on siellä suuri joukko sotilastukikohtia ja tilanne on jatkunut pitkään.

– Turkki on ilmoittanut, että sen tavoite on jatkaa edelleen hyökkäyksiä myös Pohjois- ja Koillis-Syyriaan. Viimeksi maa on iskenyt sinne lokakuussa 2019. Tämä herättää alueella huomattavaa levottomuutta.

– Jos sotilaallinen konflikti puhkeaa uudelleen, se on välitön uhka myös näille leireille. Edessä voi olla paljon nykyistäkin hankalampi tilanne. Se on hyvin huolestuttavaa.

Viranomaisten yhteydet al-Holilla vielä oleviin suomalaisiin ovat olleet viime aikoina poikki. Tanner puhuu yhteydenpidon huomattavasta vaikeutumisesta.

– Lasten auttaminen ei ole tällä hetkellä mahdollista Suomen viranomaisista riippumattomista syistä. Jos tilanne muuttuu, juridinen auttamisvelvoite on olemassa ja meidän pitää puuttua peliin.

Käytännössä suomalaisviranomaiset eivät voi tällä hetkellä auttaa leirillä olevia lapsia sen takia, että se edellyttäisi yhteistyötä lasten leirillä olevien huoltajien kanssa.

– Meillä ei ole laillisia keinoja hakea sieltä pelkästään lapsia.

Edes sodan syttyminen ei muuttaisi tilannetta juridisesti. Toiminta Syyrian kurdialueella saattaisi muuttua mahdottomaksi.

– Kun Turkki edellisen kerran hyökkäsi lokakuussa 2019, Raqqan pohjoispuolella, lähempänä Turkin rajaa olevalla Ain Issan internointileirillä kävi niin, että leiriä vartioineet kurdijoukot joutuivat poistumaan. Iso osa leirin eurooppalaisista päätyi Turkin kautta kotimaihinsa, mutta iso osa myös hävisi jäljettömiin.

– Tämän tyyppinen skenaario on mahdollinen myös muilla leireillä, jos sotilaallinen konflikti leviää. Kurdijohtoisilla SDF:n joukoilla on sellaisessa tilanteessa muita prioriteetteja kuin leirien vartiointi.

Vaikuttaako Suomen ja Turkin välinen Nato-prosessi millään tavalla siihen, miten viranomaiset pystyvät toimimaan kurdialueella?

– Ei. Emme ole millään tavalla tukeneet näitä järjestöjä. Meillä on legitiimi konsulaarinen intressi puhua kenen tahansa kanssa, joka pitää hallussaan Suomen kansalaisia, varsinkin lapsia. Ja siitä intressistä aiomme pitää kiinni.

Turkin lisäksi al-Holin turvallisuustilannetta uhkaa voimiaan uudelleen kokoava Isis. Tammikuussa Isis hyökkäsi Pohjois-Syyriassa sijaitsevan Hasakan kaupungin vankilaan. Yli viikon kestäneessä hyökkäyksessä menehtyi satoja ihmisiä. Järjestö onnistui vapauttamaan jonkin verran taistelijoitaan.

– Vaikka hyökkäys ei täysin onnistunut, Isis sai siitä itselleen rohkaisevan esimerkin. On jatkuva ja vähitellen kasvava uhka, että Isis pystyy pikkuhiljaa järjestäytyessään tekemään jotakin myös al-Holilla.

Tannerin mukaan Isis ei kykene tällä hetkellä ottamaan haltuunsa kokonaisia alueita tai voittamaan sotia. Järjestö on kuitenkin kyennyt organisoitumaan paremmin maanalaisena liikkeenä kuin vielä pari vuotta sitten.

– Trendi on huono.

Lasten oikeuksien näkökulmasta al-Holin tilanne on täysin lohduton. Perustuslaillinen oikeus turvalliseen elinympäristöön ei leirillä toteudu.

– Voin ihan suoraan sanoa, että lasten oikeudet ovat hyvin vakavasti vaarantuneet. Al-Holin leirillä tapahtuu enemmän henkirikoksia per capita kuin missään kaupungissa maailmassa.

Vuonna 2021 leirillä murhattiin yli sata ihmistä. Henkirikosten määrää voi suhteuttaa leirin väkilukuun, joka on Tannerin mukaan tällä hetkellä noin 56 000.

– Se on maailman vaarallisin paikka väkivaltarikollisuuden suhteen. Toki henkirikokset keskittyvät vähän muihin osiin kuin missä suomalaiset ovat.

Al-Holin terveydenhuollossa on todella vakavia puutteita, sairaudet leviävät ja onnettomuuksia tapahtuu.

– Lapsia kuolee kesäisin suolistosairauksiin, jotka olisivat muualla hoidettavissa. Talvella telttapalot ovat hyvin yleisiä. Lapsia menehtyy myös liikenneonnettomuuksissa, joissa he jäävät esimerkiksi vesitankkereiden alle.

Terveydenhuollon lisäksi myös opetus puuttuu lähes täysin. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoitti yli vuoden Kansanvalistusseuran etäkoulu Kulkuria al-Holin suomalaislapsille. Sittemmin opetus on päättynyt.

– Sille ei ole ollut edellytyksiä. Syyt liittyvät siihen, että yhteydenpito muuttui runsas vuosi sitten niin vaikeaksi, ettei koulunkäynti ollut enää mahdollista.

– Tilanne on aivan poikkeuksellinen. Lasten perusoikeuksia loukataan systemaattisesti.

Saatteko te tiedon, jos joku suomalainen leirillä sairastuu vakavasti tai kuolee?

– Toivottavasti niin ei käy, mutta uskomme, että saisimme siitä tiedon.

Ovatko viranomaiset yrittäneet saada viime aikoina yhteyksiä al-Holiin?

– Aktiivista työvaihetta ei ole tällä hetkellä menossa, mutta tehtävä on kesken.

– Meillä on valmius puuttua tilanteeseen ja reagoida koko ajan, jos tulee mahdollisuus lasten auttamiseen. Julkisen vallan velvollisuus on turvata suomalaislasten perus- ja ihmisoikeudet, jos se vaan on mahdollista. Velvoite ei häviä mihinkään ja otamme sen hyvin vakavasti.