Esimerkiksi Norjassa ja Tanskassa rajoitusten purkaminen on päätetty aloittaa pienimmistä koululaisista. Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikön Anita Lehikoisen mukaan on selvää, että jos kouluja päätetään avata, se tehdään Suomessakin vaiheittain.

Hallitus kokoontuu keskiviikkona pohtimaan eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia koronaepidemiaan.

– Hallituksen on tilannekuvan perusteella päätettävä, onko kouluja edelleen välttämätöntä pitää suljettuna toukokuun puolivälistä eteenpäin. Saavutetaanko sillä jotakin, mikä muuten jäisi saavuttamatta epidemian hoidon näkökulmasta, Lehikoinen kysyy STT:n haastattelussa.

– On myös mietittävä sitä, että muukin liikkuminen ja sosiaaliset kontaktit yhteiskunnassa lisääntyvät, jos kouluun tulee paljon oppilaita esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja alaluokille.

– Nämä kaikki näkökulmat ovat pohdinnassa Suomessakin.

Lehikoinen ei osaa arvioida, tekeekö hallitus päätöksiä jo keskiviikkona. Hänen mukaansa esillä on paljon muutakin kuin koulut, esimerkiksi kesän yleisötapahtumien kohtalo.

Tällä hetkellä on todennäköistä, että suurten yleisötapahtumien rajoituksia jatketaan kesällä. Moni festivaali on perunut tapahtumansa tältä vuodelta jo oma-aloitteisesti, esimerkiksi Turun Ruisrock tänään.

Päätös koulujen avaamisesta on vaikea, koska koulu on merkittävä osa lasten ja nuorten elämää. Asiantuntijoiden mukaan päätöksen taustalla painavat niin lasten kokema yksinäisyys, eriarvoistuminen kuin se, miten nivelvaiheessa olevia lapsia tuetaan eteenpäin.

Erityisesti koululaisten yksinäisyyden lisääntyminen on huolestuttavaa, jos lapset eivät pääse yhdessä kouluun enää ennen lomia, Turun yliopiston kasvatuspsykologian professori Niina Junttila sanoo.

Yksinäisyys lisää riskiä kokea esimerkiksi ahdistuneisuutta ja masennusta.

– Mitä pidempään epävarmuus, poikkeustila ja eristyksessä oleminen jatkuu, sitä isompi lasku meille myöhemmin tulee paitsi taloudellisesti, myös psyykkisesti, Junttila arvioi.

Tampereen sivistyspalveluiden johtaja Lauri Savisaari arvioi, että mitä pidempään koulut ovat kiinni, sitä vaativampi tehtävä on palata aikanaan arkeen. Sen takia koulujen avaaminen muutamaksikin viikoksi ennen kesälomia voisi hänen mukaansa olla tarpeen.

Hän painottaa muiden haastateltavien tavoin, että päätökset on tehtävä terveys edellä.

Koululaisen kannalta tauko olisi Savisaaren mielestä hyvin pitkä, jos koulut pysyisivät kiinni syksyyn saakka.

– Heille, joilla kouluhistoria on kaikkein lyhyin, on mahdollisimman normaali koulun käymisen tapa tärkeää. Tärkeää on myös ryhmädynamiikka mukaan lukien kaveri- ja ystävyyssuhteet.

Kasvatuspsykologian professori Niina Junttila pelkää myös koululaisten välisen eriarvoisuuden kasvavan mitä pitempään etäopetus jatkuu. Osa pärjää etäopetuksessa erinomaisesti, mutta osalla on suuriakin vaikeuksia.

Myös etäopetusta antavien opettajien välillä on eroja. Osa on lapsiin päivittäin yhteydessä, osa antaa viikon tehtävät kerralla. Toisille lapsille omatoimisuus on luontevampaa kuin toisille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen nostaa hänkin esiin lasten erilaiset mahdollisuudet opiskeluun kotona.

– Etäopetukseen siirtymisellä on ollut lasten oppimistuloksiin isojakin vaikutuksia. Kaikilla lapsilla ei ole samanlaista mahdollisuutta opiskella kotona etänä yhtä hyvin.

Oppilaat ovat olleet etäopetuksessa maaliskuun puolivälistä saakka, ja näin jatketaan tällä tietoa ainakin 13. toukokuuta saakka.

Suomi seuraa kokemuksia ainakin Saksasta, Tanskasta ja Norjasta, jossa epidemia on vähän edellä ja ensimmäisiä päätöksiä koulujen avaamisesta on tehty.

Tiistaina opetusministeri Li Andersson (vas.) toivoi Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa, että koronarajoitusten purkaminen aloitettaisiin kouluista. Hänen mukaansa suurin kysymys on, voisiko pieni osa oppilaista mennä kouluun viimeiseksi pariksi viikoksi.

Vaikka kaksi viikkoa tuntuu aikuisista lyhyeltä ajalta, lasten elämässä se on pitkä aika, professori Junttila muistuttaa. Hänen mielestään kouluun paluu tulisi hoitaa porrastetusti ja huolella esimerkiksi siten, että pienimmät ja nivelvaiheessa olevat pääsisivät kouluun vielä ennen lomia ja siirtymää uuteen.

– Tunne siitä, että kuuluu porukkaan, osaa ja pärjää ja että taidot, luokkakaverit ja koulun arki eivät ole kadonneet mihinkään tässä välissä, olisi tärkeää kaikille lapsille ja nuorille.

Lasten on Junttilan mukaan helpompi palata kouluun, jos aikuiset ovat päättäneet asiasta selkeästi ja yhdenmukaisesti.

– Lapsen näkökulmasta on varmasti pelottavaa, että eri tahot ovat eri mieltä siitä, mennäänkö kouluun vai eikö mennä.

STT–Sanna Nikula, Anniina Luotonen