Hän muistutti STTK:n edustajiston kokouksessa, että Venäjän hyökkäyssodan seuraukset ovat osuneet kipeästi palkansaajiin kaikkialla Euroopassa ja myös Suomessa.

– Ostovoima on suorastaan romahtanut. Monella on vaikeuksia selvitä jokapäiväisessä arjessaan, sillä tälle vuodelle sovitut palkankorotukset eivät mitenkään riitä kattamaan nousevia kuluja.

STTK on painottanut, että työehtosopimusneuvotteluissa ostovoimaa on parannettava ensisijaisesti kuluvan vuoden palkankorotuksia korkeammilla korotuksilla käyttämällä verrokkina esimerkiksi Saksassa saavutettua teollisuuden palkkaratkaisua.

– Olemme myös esittäneet unholaan painuneen indeksiehdon käyttöön ottamista. On sanottu, että se kuuluu tupomaailmaan. Jos odottamatta elinkustannukset nousevat huimaan nousuun, ne kompensoitaisiin. Eikö nyt ole sellainen tilanne?

Sen sijaan STTK:lla ei nykyisessä taloustilanteessa riitä hänen mukaansa ymmärrystä tuloverojen yleiselle alentamiselle.

– Siihen meillä ei ole yksinkertaisesti varaa. Jos veronkevennyksiä kohdennetaan pienituloisimpiin, se on ok.

PALOLA OTTI puheeksi sen, mikä on kohtuullinen palkka. STTK:n lähtökohta on hänen mukaansa se, että työstä saatavalla palkalla on voitava tulla toimeen.

– Olen aiemminkin todennut meidän olevan työn puolella ja heidän asiallaan, jotka tekevät työtä, maksavat veronsa ja laskunsa säntillisesti, kouluttavat lapsensa ja huolehtivat lähimmäisistään. Työstä syntyy toimeentulo myös heille, jotka syystä tai toisesta ovat työelämän ulkopuolella. Meidän on pidettävä myös heikommista huolta.

Ammattiyhdistysliike halutaan Palolan mukaan usein kuvata ja nähdä jonkinlaisena vastarannan kiiskenä.

– Meidät halutaan aina maalata nurkkaan, että olemme aina jotain vastaan. Vaikka me sitä joskus perustellusti olemmekin, liikkeen tärkeä rooli on myös luoda toivoa jäsentensä arkeen, työhön ja toimeentuloon. Tarvitsemme optimismia, uusia ratkaisuja ja mahdollisuuksia sekä rohkeutta tulevaisuuden suhteen silloinkin, kun se näyttäytyy epävarmana.

Palola myöntää, että näinä vaikeina aikoina valoisan tulevaisuuden näkymää on hyvin vaikea tai miltei mahdoton luoda. Sota luo epävarmuuksia ja pelkoakin.

– Sodan aiheuttamien epävarmuuksien rinnalla suomalainen työmarkkinamalli on pahasti hakusessa ja työmarkkinoilla vallitsee ”pedagoginen hulina”. Mitään työnantajan haikailemaa vientivetoista Suomen mallia ei ole ja tuskin ainakaan lähiaikoina tulee.

HÄN KUVAILEE eri toimialojen pöydissä käytävien neuvottelujen näyttäytyvän vaikeina ja riitaisina.

– Tämä on seurausta siitä, että työmarkkinoilta puuttuu tällä hetkellä kaikkien osapuolten yhteisesti hyväksymä käsikirjoitus. Jos nykyinen meno työmarkkinoilla jatkuu, siitä ei seuraa hyvää.

Palola ei “valitettavasti” näe tällä hetkellä näe merkkejä siitä, että homma helpommaksi muuttuisi.

– Päinvastoin ennustan, että työmarkkinoilla kuljetaan vain kohti vaikeampia aikoja. Niin kauan kuin teknologiateollisuudessa ei saada ratkaisua, suma seisoo. Jää nähtäväksi, missä vaiheessa se purkautuu.

Palola näkee kristallipallossaan työnantajan tahdon murtaa yleissitovuutta, lisätä paikallista sopimista ilman työehtosopimusten suojaa, viedä neuvotteluita yksilötasolle ilman henkilöstöedustajia ja heikentää työtaisteluoikeutta.

Samanaikaisesti monilla aloilla ja liitoissa järjestäytyminen laskee, hän huomauttaa.

– Tämä on ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvallan ja keinovalikoiman näkökulmasta huono yhtälö. Pelkona on, että isäntävalta kasvaa, mutta me emme jää toimettomiksi. Sen seurauksena on todennäköistä, että ay-liike radikalisoituu. Tämä ei ole kenenkään etu.

PALKANSAAJAKESKUSJÄRJESTÖ SAK ehdotti viikon alussa, että sen jäsenliitot tiivistävät yhteistyötä ja syventävät koordinaatiota tällä neuvottelukierroksella. Perusteena on se, että työnantajaliitot jumittavat omien alojensa neuvotteluja ja odottavat teknologiateollisuuden ratkaisua.

Palolan mukaan STTK tukee SAK:n linjauksia.

Huolissaan pitää olla Palolan mielestä ehdotuksista, joissa ollaan heikoimman kimpussa.

– Ansiosidonnainen työttömyysturva on monen poliitikon ja elinkeinoelämän hampaissa. Emme STTK:ssa kannata sen heikentämistä. Emme myöskään kannata ansiosidonnaisen turvan laajentamista kaikille, jos sen seurauksena nykyisen turvan tasoa heikennetään.

Sen sijaan STTK kannattaa puheenjohtajan mukaan työssäoloehdon lyhentämistä ja velvoitetyöllistämisen ulottamista kaikkiin työttömiin.

– Näin varmistetaan, että kaikille ansiosidonnaiselta työttömyysturvalta putoaville olisi työtä tarjolla säällisillä työehdoilla.