Tilaisuudessa nousi mediakysymyksissä esiin myös tuoreeltaan harkittavat koronarajoitukset, joista pääaiheena oli koulujen mahdollinen siirtyminen etäopetukseen.

Etäopetus on jakanut asiantuntijoita.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi, että yhä pahenevassa tautitilanteessa työkalupakissa alkaa olla vähän keinoja jäljellä.

Keinot, joita voimassaolevan lainsäädännön pohjalta on jäljellä ovat Varhilan mukaan seuraavat. Ilmeisesti näitä kaikkia on nyt myös esitetty tai pöydällä:

Suositellaan tartuntatautilain 58 g -pykälän käyttöä koko maassa, mikä liittyy tilaisuuksien sulkemiseen. Lisäksi Traficomia voidaan suosittaa tai pyytää käyttämään päätösvaltaa siinä, että he rajoittaisivat asiakkaita julkisessa liikenteessä.

– Ja me voimme vielä tehdä toimenpiteitä, jotka ovat ensisijaisia lapsiin ja nuoriin nähden. Ne ovat ravintoloita koskevat rajoitukset, se vaatii toki sitten säädösmuutoksia, Varhila jatkoi.

– Niinpä meidän työkalupakki on tämä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että virkamiehen velvollisuus on tartuntatautitilanteessa jo ennakollisesti estää epidemian leviämistä ja ottaa epidemiaa hallintaan. Niinpä olemme ottaneet nämä viimeiset keinot, joita meillä jäljellä on ennen kuin ollaan tilanteessa, joissa poikkeusolot ja valmislaki olisi otettava käyttöön. Olemme velvoitettuja virkamiehinä nämä poliittisille päätöksentekijöille esittämään, kansliapäällikkö sanoi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoi tiukasti, että ”jos nyt ei suomalaisessa yhteiskunnassa vakavoiduta sen edessä minkälaisessa tilanteessa sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyky on, niin ihmettelen.”

– Meillä on tällä viikolla 40 000 tartuntaa. En tiedä, meneekö muilla vilunväreet, mutta kyllä minulla menee. Viime viikolla oli 20 000 tartuntaa, sitä edeltävällä 10 000 tartuntaa.

Kysymys on Kiurun mukaan siitä, kuinka iso ”tautitsunami” halutaan ottaa.

– Jos otetaan näin suuri tautitsunami ja mahdollinen taakka siitä, että nykyiset tartuntamäärät jopa tuplaantuvat, kuten aikaisempi viikkotahti on osoittanut, olemme auttamatta siinä tilanteessa, että seuraavien viikkojen aikana suomalaisen sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky romahtaa. Me olemme vain kansallisesti saaneet seurata televisiosta, mitä se tarkoittaa monissa muissa maissa.

– Peruspalveluista vastaavana ministerinä totean, että nyt ei ole enää leikin asia. Me olemme jo menettäneet perusterveydenhuollossa kantokyvyn esimerkiksi Uudellamaalla. On sanottava suoraan, että taudin jäljitys eikä rokottaminen toimi sillä tahdilla kuin tässä tilanteessa pitäisi, ei toimi myöskään testaus.

Kiuru sanoi myös, että mikäli korona muuttuu pitkäkestoiseksi taudiksi, monilla ihmisillä ei ole mitään suojaa todistaa, että itseä vaivaavat oireet johtuvat taudista.

– Me olemme oikeudellisesti erittäin hauraalla pohjalla tällä hetkellä. Jos me aihautamme myös sen, että erikoissairaanhoidon kantokyky tässä maassa pettää, me olemme erittäin suurissa vaikeuksissa ja viime kädessä koko kansakunnan on päätettävä, alammeko me ottaa vakavasti tämän tautitaakan kasvun näin kovalla vauhdilla vai emme. Päätöksiä on synnyttävä viimesijaisista toimista mahdollisimman nopeasti, jotta me voimme suojella myös muiden sairaiden mahdollisuutta päästä sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Mitä tulee koulujen aloittamiseen ja ylipäätään niihin intressikysymyksiin, jotka ovat tapetilla, kaikki nämä viimesijaiset toimet ovat osa hätäjarrumekanismia, josta on aikaisemmin päätetty. Kysymys on siitä, onko poikkeusoloja ennen vielä yksi pysäkki tehtävänä, jossa kaikki viimesijaisetkin työkalupakissa olevat toimet otetaan käyttöön.

– Tässä tautitilanteessa, jossa on odotettavissa tänään yksistään 10 000 uutta tartuntaa raportoitavaksi järjestelmään, lienee viimeinen aika pohtia sitä, ollaanko kansakunnan näkökulmasta suojelemassa sitä, että mahdollisimman vähän ihmisiä sairastuu tautiin tai pahimmillaan sairastumaan vielä sen ikävämpään ilmiöön eli pitkäkestoiseen covid-tautiin.

Kiuru sanoi pelkäävänsä itse, että kouluihin palaaminen ei ole turvallista siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon kantokyky on useilla alueilla niin vaarassa, että lapsilla ja nuorilla ei ole mahdollisuutta päästä testiin tai ansaita oikeutta siihen, että heidän tartuntansa jäljitetään ja altistuneet kartoitetaan.

– Tämä ei enää Uudellamaalla esimerkiksi toimi. Kun me puhumme 1,7 miljoonan asukkaan alueesta, jonkun on kannettava myös vastuuta siitä, mitä ollaan tekemässä. STM:n virkakunta virkavastuulla esittää taudin hillitsemiseksi tai edes hallitsemiseksi näitä toimia, joita tänään käsitellään kello 14 alkavassa koronaministeriryhmässä. Kysymys on siitä, osataanko nähdä kuinka vaikeassa tilanteessa ollaan. Mutta jälkikäteen on turha tulla sanomaan, ettei tätä tietoa ollut saatavilla niin long covisista kuin tartuntatautimäärien kasvusta ja myös vakavasta sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyä uhkaavasta tilanteesta. Kaikilla on nyt viimeistäänkin tieto siitä, kuinka vakavassa tilanteessa olemme.