Vain viidellä sadalla päätös on toimeenpantavissa eli Suomi voi käännyttää heidät tai tarjota mahdollisuutta vapaaehtoiseen paluuseen, jos käännyttäminen lähtömaahan ei ole mahdollista.

Helsingin kaupungin maahanmuutto- ja työllisyysasioiden päällikön Ilkka Haahtelan mukaan hallinnollinen prosessi valituksineen ja hakemuksineen ajaa ihmiset välitilaan, joka voi joidenkin kohdalla kestää kauan.

– Jotkut ovat Suomessa hakeneet turvapaikkaa yli kaksikymmentä kertaa aina uudella perusteella, Haahtela sanoo.

Poliisin mukaan paperittomia on noin 3500, joista noin 2000 on kielteisen päätöksen saaneita entisiä turvapaikanhakijoita. Valtaosa heistä, yli tuhat, oleskelee pääkaupunkiseudulla. Haahtelan mukaan viranomaiset ovat erityisen huolissaan lapsiperheistä.

– Miten olet ilman lupaa täällä perheenä ja etsit yösijaa yö toisensa jälkeen, kun mitään pitkäkestoista pysyvää ratkaisua ei ole? Tilapäispalveluissa Helsinki on varmasti Suomen paras. Mutta jos haluaa rakentaa elämäänsä, se on kyllä vaikeaa.

Uudenmaankadun vastaanottokeskuksen johtajan Leena Markkasen mukaan paperittomaksi putoavat ohjataan Helsingin vastaanottokeskuksista majoitukseen ja sosiaalityöntekijälle. Kaupungilla on paperittomia varten nimetyt sosiaalityöntekijät.

Ihmisten henkinen kunto on Markkasen mukaan huono jo vastaanottokeskuksissa. Psykiatrisia palveluita käytetään koko ajan enemmän.

– Siellä on tosi huonovointista porukkaa. On itsemurhapuhetta ja itsemurhayrityksiä. Apua tarvitaan todella paljon, Markkanen sanoo.

Paperittomuus ei tilannetta paranna.

– On huoli siitä, että he tulevat eri tavoin hyväksikäytetyksi. Todella jaan huolen heidän tilanteestaan.

Haahtelan mukaan pääkaupunkiseudun paperittomiin ollaan yhteydessä monin tavoin kaupungin työntekijöiden ja järjestöjen taholta, mutta koottua tietoa heidän tilanteestaan tai olosuhteistaan ei ole kenelläkään.

– He ilmaantuvat palveluihin yksitellen eri kohdissa. Toiset löytävät majapaikan ystäviensä tai tuttujensa luota, toiset hakevat siihen jatkuvasti tukea. Koordinoitua, kerättyä tietoa ei ole, mutta heitä kohdataan.

Sisäministeriön maahanmuutto-osaston osastopäällikön Jorma Vuorion mukaan osa kielteisen päätöksen saaneista 10 000 ihmisestä päätyy kadulle, jos kielteisiä päätöksiä ei saada toimeenpantua.

– Jossakin vaiheessa paperittomuus tulee Helsingissä näkymään, mutta ei vielä, koska uusintahakemuksia pyörii sen verran paljon.

Ruotsissa kielteisen päätöksen saaneita on Vuorion mukaan kymmeniä tuhansia ja Saksassa puoli miljoonaa.

– Asukaslukuun suhteutettuna Suomen 10 000 on paljon, mutta se ei ole meillä samanlainen ilmiö kuin esimerkiksi Pariisissa, jossa on telttoja teltan vieressä kadun varsilla tai Saksassa, jossa ihmisiä asuu puistossa.

Vuorion mukaan kynnyskysymys paperittomuuden kannalta on Irak.

– EU:n ja Irakin välillä solmittiin kumppanuussopimus, jonka yhtenä kohtana on takaisinottovelvoite, mutta tätä ei ole vielä saatu Euroopan puolella finaaliin. Käytännön järjestelyistä tarvitaan tämän lisäksi vielä kahdenväliset sopimukset jollainen Suomella on Afganistanin kanssa, Vuorio sanoo.

Haahtela toivoisi valtakunnallista ratkaisua myös paperittomien palveluihin, jotka ovat nyt Helsingissä huomattavasti paremmin järjestettyjä kuin muualla.

– Sehän tarkoittaa, että pääkaupunkiseudulle tulee yhä enemmän ihmisiä, joilla ei ole oleskelulupaa. He tietävät, että täällä on jonkinlainen mahdollisuus elää ja pärjätä. Nyt kun paperittomien palveluita rakennetaan Suomessa kuntakohtaisesti, tässä tarvittaisiin ehdottomasti enemmän valtakunnallisia linjauksia. Esimerkiksi laittamalla palvelut samalle tasolle muissakin isoissa kaupungeissa, Haahtela sanoo.

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) ei ota kantaa paperittomien palveluiden kuntakohtaisiin eroihin, koska se kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Mykkänen pitää kuitenkin selvänä, etteivät sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut voi olla samalla tasolla kuin kantaväestöllä.

– Ketään ei voi jättää myöskään kuolemaan pakkaseen, mutta tässä välillä tätä kysymystä täytyy sitten punnita.