Aho uskoo, että päätös pakottaa poliisin, syyttäjät ja alemmat oikeusasteet tunnistamaan häirintätarkoituksessa nostetut kanteet aiempaan paremmin.

”Oikeusjärjestelmän on opittava tunnistamaan, milloin sitä yritetään käyttää esimerkiksi painostamisen tai kiusaamisen välineenä”, Aho toteaa Journalistiliiton tiedotteessa.

Järjestelmän puutteet esiin nostanut päätös ei olisi syntynyt ilman Vehkoon sinnikkyyttä ja tahtoa viedä asiaansa eteenpäin.

Korkein oikeus antoi tiistaina 11. tammikuuta päätöksensä Johanna Vehkoon tekemästä valituksesta, joka koski hänen saamaansa tuomiota oululaispoliitikko Junes Lokan kunnian loukkaamisesta.

Oulun käräjäoikeus tuomitsi huhtikuussa 2019 Vehkoon sakkoihin, kun hän nimitti Lokkaa muun muassa natsipelleksi ja rasistiksi Facebook-päivityksessään. Asiaa käsiteltiin myös Rovaniemen hovioikeudessa, joka piti tuomion voimassa.

Korkeimman oikeuden mukaan kirjoituksessa oli kyse arvostelusta, joka kohdistui Lokan menettelyyn politiikassa tai siihen rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka koski yleistä mielenkiintoa herättävää aihetta.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan KKO:n päätöksessä otetaan hyvin selkeästi se kanta, että yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa sananvapauden rajat ovat laajemmat kuin muutoin.

Tolvasen mukaan viime vuosina kunnian suojaa on jopa ylikorostettu sananvapauden kustannuksella, kun rajanvedosta on ollut epäselvyyttä.

-  Kunnianloukkausjuttuja on nostettu tarpeettomankin paljon, kun on ollut epäselvää, missä raja kulkee — Kyllä tämä asettaa rajoja sille kehitykselle, että miten pitkälle voidaan ylipäänsä lähteä rikoslain keinoin kunniaa suojaamaan, Tolvanen kommentoi STT:lle.

Tolvanen kiinnitti huomiota myös siihen, että KKO:n ratkaisussa pantiin merkittävästi painoarvoa Junes Lokan omalle toiminnalle.

-  Tässä KKO tukeutui paljon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, jossa on todettu, että tilanteessa, missä kohde itse on käyttänyt erittäin voimakkaita ilmaisuja, hänen pitää sietää myös itsestään käytettävän kovempia ilmaisuja kuin mikä olisi tilanne muutoin.

-  Tämä ennakkopäätös pitää kyllä hyvin Suomen sananvapausasioissa eurooppalaisella tasolla.

Journalistiliiton puheenjohtajan Hanne Ahon mukaan korkein oikeus oli ensimmäinen oikeusaste, joka arvioi kirjoitusta kokonaisuutena ja asiayhteydessään. Tässä hänen mukaansa epäonnistuivat niin poliisi, syyttäjä kuin alemmat oikeusasteet.

”Esimerkiksi toimittajien häirintä ja kiusaaminen sekä heidän työnsä vaikeuttaminen tutkintapyyntöjä tekemällä on kansainvälinen ilmiö, joka on tuotu Suomeen. Riskinä on, että journalistien työtä häiritään käyttämällä oikeuslaitosta kiusanteon välikappaleena.”, Aho sanoo.

Aho korostaa, että yli viisi vuotta jatkuneen oikeusprosessin hinta on ollut inhimillisesti täysin kohtuuton.

”Se on tuonut karulla tavalla esiin, kuinka vaikeassa asemassa yksittäinen ihminen voi olla, kun hänet otetaan työnsä vuoksi silmätikuksi. Tämän ei pitäisi koskaan toistua”, Aho sanoo.

Vehkoo on itse sanonut, että Lokan kannalta rikosprosessissa oli kyse politiikan tekemisestä ja poliittisesta trollauksesta, ei todellisesta kunnian suojaamisesta. Lokka on kiistänyt tämän.

Professori Tolvanen ei ota kantaa Vehkoon ja Lokan juttuun, mutta sanoo tunnistavansa ongelman.

-  Sanotaan, että merkkejä tällaisesta on ollut havaittavissa. Riskinä on, että kunnian suojaa aletaan käyttää toisten vaientamiseen. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisutkin perustuvat paljon siihen ajatteluun, että kunnianloukkausrikoksia ei voida ruveta käyttämään yhteiskunnallisen keskustelun estämiseen, Tolvanen sanoo STT:lle.