– Selkä näkyy, selkä näkyy, heitti eräs keskustalainen kansanedustaja keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksen alla.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen toteaa Demokraatille kokouksen yhteydessä Kouvolassa, ettei puolueen tavoitetaso ole vain 12-13 prosenttia tai 14-15 prosenttia vaan kannatusta pyritään pitkässä juoksussa nostamaan enemmän.

Kurvisen näkemys on, että puolueen trendi on ollut kohoava, vaikka välillä on takapakkiakin tullut.

Sitä Kurvinen ei allekirjoita, että keskustassa kytättäisiin erityisesti perussuomalaisten pärjäämistä. Sen huomion Kurvinen kuitenkin tekee, että puolueiden kannatus on tällä hetkellä miltei virhemarginaalin sisällä.

KESKUSTA rummutti Kouvolassa sitä, että puolueiden pitäisi sopia parlamentaarisesti, paljonko velkaa Suomi voi tulevina vuosina ottaa.

Valtiontaloudella on kuitenkin kehyksensä ja EU:lla omat velkasääntönsä, joten kriittisesti voi kysyä, mikä olisi tällaisen sopimuksen lisäarvo tai poliittinen uskottavuus.

Kurvinen avaa asiaa siten, että parlamentaarisesti sovittava julkisen talouden rajojen sisäpuolella sopeuttamista voitaisiin tehdä sovitusti joko verotusta kiristämällä tai säästöillä. Näin ollen politiikka ei poistuisi politiikasta.

– Haaste julkiselle taloudelle on niin valtava, että sitä ei yhdessä vaalikaudessa pysty ratkaisemaan.

– Jos sovitaan jokin velkatason määrä vaikka vuoteen 2032 tai 2035 mennessä, tarjoaisihan se edelleen raamien sisällä mahdollisuuksia erilaisille talouspoliittisille vaihtoehdoille ja debatin käymiselle.

Kurvinen painottaa, että Suomessa pitää miettiä myös, miten otetaan loikkia tuottavuudessa ja teknologiassa.

Hän sanoo kaipaavansa maahan konsensukseeen viittaavaa Korpilampi-henkeä, jossa niin työnantajat, pienyrittäjät, ay-liike kuin keskeisimmät puolueet sopisivat asioista Suomen nostamiseksi.

DEMOKRAATTI kysyi Kurviselta kantoja myös viime viikkoina puhuttaneisiin politiikan kysymyksiin, JSN-tukeen, Supon säästöihin, maakuntaveroon sekä Uudenmaan sote-malliin.

Jos oikeusministeriön kaavailu toteutuisi, Julkisen sanan neuvoston (JSN:n) rahoituksesta sulaisi 135 000 euroa eli liki kolmannes.

– Ovatko persut todella sitä mieltä, että journalismin etiikan valvojaa ei tarvita, Kurvinen sanoo retorisesti.

Julkisen sanan neuvosto on toimittajien ja kustantajien vuonna 1968 perustama riippumaton itsesääntelyelin.

Leikkaukseen tai sen summaan Kurvinen ei ota kantaa, vaan toteaa, että keskustalta on tulossa oma vaihtoehtobudjetti.

– Mutta ihmettelemme, että eikö juuri JSN:ää tarvita, kun se valvoo journalismin etiikkaa.

Helsingin Sanomat on kertonut, että valtiovarainministeriö ja sisäministeriö esittävät Supon henkilöstökulujen pienentämistä tulevana vuonna 78 henkilötyövuodella.

Kurvinen sanoo Suposta, että myös turvallisuudesta säästäminen tuntuu erikoiselta kohdennukselta, mutta lisää, että keskustan vaihtoehtobudjetista selviää tähänkin kanta.

KYSYTTÄESSÄ keskustan näkemystä maakuntaveroon Kaikkonen vastaa itsekin kysymyksellä:

– Mitä uutta siitä asiasta on ilmennyt? Se selvitettiin viime kaudella. Olemme hyvin skeptisiä.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus on aloittamassa rajut yt-neuvottelut. Tämä on nostattanut keskustelua Uudenmaan soten eli erillisratkaisun toimivuudesta.

Kurvinen toteaa, että soten ongelmat eivät ole kiinni hallinnosta.

– Myöskin näemme, että hallinto ei välttämättä ratkaise perusongelmia.