Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Juhliva Merimies-Unioni pöyristyi: “Mistä 20 miljoonan euron leikkaus tuli taas kummittelemaan?”

Merenkulkijoita edustava liitto pelkää, että esimerkiksi Viking menisi surutta Ruotsin lipun alle, jos hallitus leikkaisi miehistökustannustukea rajusti. Suomalainen miehistö vaihtuisi samalla ruotsalaisiin.

100-vuotisuuttaan tänä vuonna juhlivan Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting ei ollut uskoa silmiään, kun Juha Sipilän (kesk.) hallitusohjelmaan rävähti ilmoitus leikata matkustaja-alusten miehistökustannustukea 20 miljoonalla eurolla.

– Leikkaus ajaisi alukset pois Suomesta muiden maiden lippujen alle. Se vaikuttaisi jo Suomen huoltovarmuuteen. Tuhannet merityöpaikat olisivat myös mennyttä, Zitting arvioi lopputulosta.

Tällä hetkellä Suomen lipun alla seilaa yhteensä reilut sata alusta. Aktiivisia, työssäolevia suomalaisia merenkulkijoita on tällä hetkellä vajaa 6 000.

Merimies-Unioni lähti mukaan työ- ja kasvusopimukseen (tyka), jos edellinen hallitus peruisi samaisen leikkauksen, joka on taas pöydällä. Zitting muistuttaa, että nyt eletään vielä tyka-kauden loppua.

– Se olisi petos, jos maan hallitus silti toteuttaisi leikkauksen. Olen luottavainen, että se tulee järkiinsä, kuten tuli edellinenkin hallitus.

Tuhannet merityöpaikat olisivat mennyttä.

20 miljoonan leikkausuhka oli syynä siihenkin, että Merimies-Unioni päätti maaliskuussa lähteä neuvottelemaan kilpailukykysopimuksen soveltamista omiin työehtosopimuksiinsa. Vaatimuksena oli leikkauksen peruminen. Siitä ei ole tingitty.

Lisää aiheesta

Merimies-Unioni ja varustamoita edustavalla Suomen Varustamot ry:llä on lisäksi omia virityksiä jatkaa työehtosopimuksia, jotka päättyvät ensi helmikuussa.

Zittingin mukaan työajan pidennys ei ainakaan tule kysymykseen, sillä “merenkulkijoiden arkipyhät on myyty jo ajat sitten”. Paikallisen sopimisen lisääminenkin on viety merenkulkualalla tappiinsa, kun asioista sovitaan jo nyt pitkälti varustamokohtaisesti.

Merimies-Unioni kokoontuu ensi viikolla edustajakokoukseensa. Siinä valitaan liiton ylin päättävä elin. Neuvottelupöytään osapuolet käyvät vasta, kun uusi edustajisto on valittu.

– Se saa päättää, miten neuvotteluissa edetään, Zitting perustelee.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE