– Poliitikoille lain edellyttämät harmonisointikustannukset eivät ole tulleet yllätyksenä. Nehän olivat kaikkien tiedossa jo ennen kuin päätös siirtymisestä hyvinvointialueille tehtiin, Suomen lääkäriliiton työmarkkinajohtaja ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon varapuheenjohtaja Timo Kaukonen sanoo tiedotteessa.

Kaukosta sekä Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Jukon hallituksen puheenjohtajaa Katarina Murtoa ihmetyttävät esitetyt väitteet, että kunta- ja hyvinvointialan palkankorotukset olisivat ajaneet hyvinvointialueet poikkeuksellisen suuriin henkilöstön vähennyksiin.

Kaukonen huomauttaa, että palkansaajien ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n sopimat korotukset korjaavat alan palkkojen selkeää jälkeenjääneisyyttä suhteessa yksityiseen sektoriin sekä kunta- että hyvinvointialoilla.

– Koulutetun ja osaavan henkilöstön työn vaativuuden on näyttävä palkkakehityksessä oikeudenmukaisesti. Vuonna 2022 palkkaohjelma saavutettiin laajoilla lakoilla, tänä keväänä ratkaisuun ja uuteen ohjelmaan päästiin neuvottelemalla, Murto sanoo tiedotteessa.

MYÖS kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on merkinnyt taloudellista ahdinkoa, Murto sanoo.

– Edellinen maan hallitus päätti sote-uudistuksesta, ja nykyisen hallituksen ja kaikkien puolueiden on kannettava vastuu sen seurauksista. Niitä ei voi sysätä työmarkkinajärjestöjen, saati kuntien ja hyvinvointialueiden henkilöstön vastuulle, hän sanoo.

– Olen jo aiemmin korostanut, että poliitikkojen ei pidä sekaantua palkkaneuvotteluihin. Näin pitää olla myös jatkossa.

Kunta- ja hyvinvointialalla 29:ää akavalaista ammattiliittoa edustava Juko painottaa, että hyvinvointialueiden ja kuntien lakisääteiset palvelut on hoidettava niin, että niiden henkilöstö pystyy edelleen tarjoamaan veronmaksajille laadukasta terveydenhuoltoa, koulutusta ja kasvatusta.