Kolumnit
22.3.2025 12:00 ・ Päivitetty: 22.3.2025 12:01
Julkisen talouden kestävyys – mikä mainio tekosyy ja sumuverho kaikille leikkauksille
Elinkeinoelämän etujärjestöt ovat jo usean vuosikymmenen ajan nostaneet pelkoa julkisen talouden velkakriisistä. Sillä ne ovat perustelleet väitteitään hyvinvointivaltiollisten etuuksien ja palveluiden leikkaamisen välttämättömyydestä.
Velkahuolta toistellaan perusteluna moneen asiaan, koska hyvinvointivaltion kannatus on Suomessa suurta eikä leikkauksista pidetä – ainakaan silloin jos ne osuvat omaan kukkaroon.
Vaan elääkö elinkeinoelämä omien standardiensa mukaan? Viime aikoina elinkeinoelämän ja vauraiden omistajien edustajat ovat tehneet lukuisia avauksia varakkaimmille kansalaisille kohdistuvista veronkevennyksistä.
Muiden muassa Perheyritysten liitto ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK ovat ehdottaneet perintö- ja lahjaveron poistoa.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla sekä EK esittivät myös yhteisöveron alentamista viidellä prosenttiyksiköllä ja suurimpien ansiotulojen progression keventämistä.
Yhteensä EK:n ehdottamat veronalennukset pienentäisivät verotuloja staattisesti jopa noin kolmella ja puolella miljardilla vuodessa.
NÄIDEN VERONALENNUSTEN pitäisi EK:n ja Etlan mukaan rahoittaa itsensä, mutta tutkimukset eivät tue väitteitä. Sen sijaan ilmeinen seuraus olisi julkisen talouden alijäämän kasvu miljardeilla euroilla.
Jos alennusvaatimukset toteutuvat, samat toimijat voivat pölyn laskeuduttua käyttää aiheuttamiaan alijäämiä perusteluna uusille palveluiden ja etuuksien leikkauksille.
Hyvinvointivaltiota purkava ikiliikkuja on valmis.
Myös perussuomalaisten puoluejohto ja kokoomus haluaisivat nykyistä pienemmän hyvinvointivaltion.
Elinkeinoelämän kellokkaita näyttääkin kiinnostavan julkisen velan vähentämisen sijaan julkisen sektorin palveluiden ja etuuksien supistaminen.
Myös työvoiman pitäisi olla mahdollisimman edullista – ja tätä tavoitellaan leikkausten lisäksi muillakin työntekijöiden aseman heikennyksillä.
Oikeistopuolueet ovat jakaneet samoja tavoitteita ja olleet toteuttamassa niitä hallituksessa, vaikka ulostuloissaan ne ovat varovaisempia. Ei ole kuitenkaan salaisuus, että myös perussuomalaisten puoluejohto ja kokoomus haluaisivat nykyistä pienemmän hyvinvointivaltion.
Julkisen talouden kestävyys onkin eräänlainen sumuverho, jonka varjolla elinkeinoelämän eliitti ja osa oikeistoa ajaa omaa politiikkaansa, mutta vain silloin, kun kyse on muilta leikkaamisesta.
Rahaa kyllä on jaettavaksi, silloin kun jakaminen tukee omia tavoitteita rikkaiden veronalennuksista.
VASEMMISTON tulee kyetä osoittamaan sumuverhon taakse. Lisäksi sen tulee esittää rikkaiden veronalennusten vastineeksi omia rohkeita avauksiaan – tuntuvia julkisia investointeja muun muassa vihreään siirtymään sekä hyvinvointivaltiota vahvistavia politiikkatoimia.
Omaa sumuverhoaan sen ei tarvitse rakentaa, jos sen politiikka hyödyttää muitakin kuin rikkaita.
Kirjoittaja on talouspolitiikan asiantuntija Kalevi Sorsa -säätiöstä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.