Hyvinvointialueilla tulee olla toimivat periaatteet asiakasmaksujen alentamiseksi tai niistä kokonaan vapauttamiseksi.

Palveluihin hakeutuvalle on toissijaista, minkä verran palvelut maksavat hyvinvointialueelle. Meidän päättäjien on kuitenkin huolehdittava palveluihin pääsyn ja yhdenvertaisten palvelujen lisäksi myös rahoituksesta.

SOTE-uudistuksen yksi tavoite oli kustannusten kasvun hillitseminen.

Onneksi on ollut myös mahdollista parantaa toimintaa ja laajentaa hyviä käytäntöjä eri alueille. Yksi hyvä esimerkki siitä on Espoossa sijaitsevan diabeteskeskuksen toimintamalli. Saamieni tietojen mukaan diabeteskeskustoimintaa ollaan laajentamassa Lohjan alueelle.

Sote-palvelujen saatavuuteen ja rahoitukseen liittyy kuitenkin vielä vakavia huolia. Maamme hallitus on tehnyt päätöksiä, jotka edistävät erityisesti yksityisten lääkäriyritysten toimintaa ja joista hyötyy vain harva. Siitä esimerkkinä on Kela-korvausratkaisu, jonka kokonaisuus ja loppusumma on vielä epäselvää.

Asukkaiden tarvitsemien palvelujen turvaaminen tulee entistä hankalammaksi, jos hallituksen tavoitteiden mukaisesti hyvinvointialueen omia palveluja karsitaan ja toimintaa siirretään markkinoille. Sen jälkeen sote-rahat eivät tulisi riittämään edes palvelujen nykytasoon, koska rahaa menisi vielä nykyistä enemmän yksityisille palvelujen tuottajille.

HALLITUS suosii palveluja, joissa muutaman minuutin puhelusta lääkärille joutuu maksamaan useita satoja euroja ja perusvastaanottokäynnistä ainakin kymmenenkertaisen summan siihen verrattuna, mitä se maksaisi hyvinvointialueen palveluissa.

Onneksi systemaattinen julkisen sektorin toimintojen alasajo vaikuttaa olevan vasta alkumetreillä, eikä virheiden korjaaminen ole vielä mahdotonta.

Nyt tulee keskittyä sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseen ja jättää puuhastelu yksityisten lääkärikäyntien ja markkinoiden edistämisen kanssa. Hyvinvointialueiden ydinpalvelujen ja tukipalvelujen ajamista markkinoille ei tule tehdä, sillä yksityisten ja julkisten palvelujen päällekkäinen palvelutuotanto tulisi hyvin kalliiksi.

Hyvinvointialueilla on ja tulee olla jatkossakin vastuu palveluista normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yksityinen palvelutuotanto voi täydentää hyvinvointialueen palveluja. Haluaako hallitus todella siis karsia hyvinvointialueiden omia palveluja?

Kirjoittaja on sairaanhoitaja (YAMK), hallintotieteiden maisteri, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen.