Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta Gibril Massaquoita (kuvassa), 51, syytetään murhista, törkeistä raiskauksista, törkeästä sodankäyntirikoksesta ja törkeästä ihmisoikeuksien loukkaamisesta poikkeuksellisissa oloissa. Rikosten epäillään tapahtuneen länsiafrikkalaisen Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003.

Syyttäjä sanoo, että Massaquoi oli erittäin korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena.

Massaquoi on kiistänyt syytteet. Puolustuksensa mukaan Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan ryhmän puhemies rauhanneuvotteluissa, eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Pääsi todistajansuojeluun ja sijoitettiin Suomeen

Massaquoi on asunut Suomessa vuodesta 2008. Suomeen hän päätyi todistettuaan 2000-luvun alkuvuosina Sierra Leonen sisällissodan julmuuksia käsitelleessä erityistuomioistuimessa.

Todistajana Massaquoi pääsi erityistuomioistuimen suojeluun ja hänet sijoitettiin sittemmin Suomeen Suomen ja tuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla. Sopimuksen tarkoituksena oli tukea tuomioistuimen toimintaa muun muassa takaamalla todistajien turvallisuus sijoittamalla heidät pois kotimaastaan. Suomella on ollut samanlaisia sopimuksia entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsitelleen kansainvälisen sotarikostuomioistuimen ja Haagissa toimivan kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa.

KRP:n tutkinta alkoi vuonna 2018 sen jälkeen, kun sveitsiläinen Civitas Maxima -kansalaisjärjestö toimitti Suomen viranomaisille tietoja Massaquoin epäillyistä teoista. Kansainvälisten sopimusten mukaisesti oikeudenkäynti käydään Suomessa, koska Massaquoi asuu täällä eikä Liberia ole vaatinut hänen luovuttamistaan oikeudenkäyntiä varten.

STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.