— Todennäköisesti EU:n ja Iso-Britannian välille luodaan yhteistyöjärjestely, jolla kaupankäyntiä ja muiden sektoreiden yhteistyötä voidaan jatkaa. Tämä on Suomenkin intressien mukaista, sillä Iso-Britannia on Suomen kuudenneksi suurin kauppakumppani. Selvää lienee kuitenkin myös se, että Isolla-Britannialla ei voi olla EU:n ulkopuolella samoja oikeuksia kuin EU:n jäsenenä. Oikeudet ja velvollisuudet näet kulkevat aina rinnakkain.

Urpilainen uskoo silti, että EU selviää ”kriisistä”.

— EU:n osuus väestöstä ja bkt:sta vuonna 2050 on kuvaava. Arvioiden mukaan EU-maiden kansalaisten osuus maailman väestöstä tulee olemaan vuonna 2050 olemaan noin 7%. EU-maiden osuus maailman bkt:sta tulee olemaan reilu 10%. Amerikkalaisten, kiinalaisten ja afrikkalaisten ääni on siis tulevaisuudessa entistä vahvempi. On siis selvä, että Suomi ei saa yksin ääntään kuuluviin – mutta ei saa kohta Saksa tai Ranskakaan. Jotta Euroopan painoarvo maailmanlaajuisesti säilyy, tarvitsemme yhtenäistä EU:ta.

Jotta EU:n legitimiteetti eli oikeutus kansalaisten keskuudessa vahvistuisi, tarvitaan EU:lta Urpilaisen mielestä kuitenkin myös enemmän konkreettisia tuloksia ihmisten arkeen.

Miten brittien sitten käy, Urpilainen kysyy.

— Uskon, että moni Brexitin puolesta äänestänyt kansalainen tulee pettymään. Paluuta menneisyyteen ei ollutkaan, eivätkä ongelmat poistuneet. Voi olla, että silloin yhä useampi pohtii, vieläkö EU:hun pääsisi takaisin.

Lisää: Jutta Urpilaisen blogi