Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Jutta Urpilainen: “Ehkä arktinen voisi olla politiikan ala, jossa voimme vahvistaa yhteistyötä Venäjän kanssa”

Geopoliittisen tilanteen muuttuminen loi tarpeen päivittää Euroopan unionin arktista strategiaa, kertoo kansainvälisistä kumppanuksista vastaava komissaari Jutta Urpilainen (sd.).

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kansainvälisesti kasvanut, ja EU haluaa olla läsnä alueella. EU-komissio julkisti keskiviikkona tiedonannon arktisia tavoitteistaan, minkä jälkeen Urpilainen kommentoi strategiaa pienelle joukolle pohjoismaisia medioita.

-  Strategialla komissio kääntää katseensa pohjoiseen. Mielestäni se on tärkeää, koska geopoliittinen kiinnostus pohjoista aluetta kohtaan kasvaa esimerkiksi kulkureittien avautuessa, Urpilainen sanoo.

Urpilaisen mukaan EU:n tiedonanto lähettää poliittisen viestin siitä, että EU uskoo kansainväliseen yhteistyöhön arktisella alueella.

-  Henkilökohtaisena mielipiteenä uskon, että ehkä arktinen voisi olla politiikan ala, jossa voimme vahvistaa yhteistyötä Venäjän kanssa, Urpilainen pohtii.

EU:n kantana on, että jännitteiden tulisi säilyä matalina arktisella alueella. EU seuraa arktisen alueen turvallisuustilanteen kehittymistä tarkoin ja tiedonannon mukaan osin myös huolestuneena. Huolta herättää esimerkiksi Venäjän asevarustelu alueella.

Rajoituksia fossiilisten polttoaineiden tuotantoon

EU:lla on myös tahtoa edistää ilmastotoimia arktisella alueella. Fossiilisten polttoaineiden keräämistä arktiselta alueelta ei tulisi EU:n näkemyksen mukaan enää kasvattaa. EU tavoittelee kansainvälistä yhteisymmärrystä siitä, että arktisella alueella öljyn, kaasun, hiilen tulisi pysyä maan sisällä.

Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius sanoi keskiviikkona, ettei EU ole naiivi asian suhteen.

-  Se (yhteisymmärryksen saavuttaminen) vaatii tehostettuja diplomaattisia ponnisteluja, Sinkevicius sanoi komission tiedotustilaisuudessa.

Tiedonannossa myös mainitaan, että nykyisellään EU:hun tuodaan Venäjältä arktisella alueella tuotettua kaasua ja öljyä. EU:n ilmastotavoitteisiin kuuluu kuitenkin siirtymä vihreisiin energianlähteisiin ja riippuvuuden vähentäminen fossiilisista polttoaineista.

EU avaa toimiston Nuukiin

Lähentääkseen suhteitaan Grönlantiin EU-komissio aikoo perustaa toimiston pääkaupunkiin Nuukiin. Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue, mutta alue ei kuulu Euroopan unioniin.

Grönlanti-suhteet kuuluvat kumppanuuskomissaari Urpilaisen salkkuun. Hänen mukaansa toimiston avaaminen mahdollistaa yhteistyön monipuolistamisen.

Tähän mennessä EU on tukenut Grönlantia etenkin koulutukseen liittyvissä hankkeissa, mutta nyt tähtäimessä on esimerkiksi puhtaaseen energiaan ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä toimia.

Urpilainen arvioi, että toimistossa tulisi työskentelemään 3-5 ihmistä ja se perustettaisiin ensi vuonna, mutta yksityiskohtia ei ole vielä lyöty lukkoon.

EU-maiden merentakaisista alueista Grönlanti on suuri tuensaaja. Urpilainen kertoo, että Grönlannille on varattu yli 200 miljoonan euron summa EU:n seitsenvuotisessa budjetissa.

Vaikka komissio tavoitteleekin nyt suhteiden syventämistä Grönlannin kanssa, Urpilainen ei lähde spekuloimaan, palaisiko Grönlanti jossain vaiheessa unionin jäseneksi. Grönlanti erosi Euroopan yhteisöstä vuonna 1985.

Grönlanti kiinnostaa myös muita

Suhteitaan Grönlantiin on tiivistänyt myös Yhdysvallat, joka avasi viime vuonna konsulaatin Grönlantiin 67 vuoden tauon jälkeen.

Päätös toimiston perustamisesta tehtiin Urpilaisen mukaan puhtaasti EU:n omista lähtökohdista. Toimiston perustamista oli valmisteltu pitkään.

Toimiston perustaminen on Urpilaisen mukaan tärkeää, jotta unioni voi olla enemmän läsnä Grönlannissa.

-  EU ei ole ainoa tekijä, joka on kiinnostunut Grönlannista, Urpilainen sanoo.

Grönlanti nousi suurvaltapolitiikan otsikoihin pari vuotta sitten, kun Yhdysvaltojen silloinen presidentti Donald Trump kertoi maansa olevan kiinnostunut ostamaan Tanskalta Grönlannin. Tanskan hallitus tyrmäsi aikeen heti, ja Trump perui valtiovierailun Tanskaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE