Politiikka
8.10.2024 13:36 ・ Päivitetty: 8.10.2024 13:40
Jyräsikö Tavion kanta presidentinkin kannan? – näin Anders Adlercreutz kommentoi hallituksen ulkopolitiikkakohuja
Suomen ulkopoliittinen keskustelu on ollut viime päivinä melko ennennäkemättömässä turbulenssissa.
Hallitus ja presidentti saivat jo tp-utvan eli ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisessä kokouksessa perjantaina linjaa suoristettua, mutta sen jälkeen ilmeni välittömästi, että kristillisdemokraattien puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah oli jättänyt tp-utvassa eriävän mielipiteen. Tämä jätettiin alkuun kertomatta.
Eriävä mielipide koski sitä, miten Suomi oli äänestänyt YK:ssa Israelin siirtokuntiin liittyvässä äänestyksessä.
Tp-utva ei muuttanut ulkomaankauppa- ja kehitysministerii Ville Tavion (ps.) kohuttua linjausta jättää Suomi ulos Ukrainan tasa-arvoliittoumasta. Tasavallan presidentti Alexander Stubb oli kritisoinut Tavion linjausta.
Tp-utvassa istuu myös RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz.
Miten näet tilanteen, että tp-utvassa jätettiin eriävä mielipide, mutta siitä ei kerrottu heti?
– Siellähän mentiin ulos yhteisellä paperilla, joka koski näitä kahta kokonaisuutta eli toisaalta ulkopolitiikan linja ja sitten Palestiina-kysymys. Minun mielestäni tietenkin olisi oleellista, että olisi samat premissit (lähtökohdat). Tietenkin vaikka voi olla henkilökohtaisesti jotain mieltä niin kuin tässä tapauksessa, se oleellinen juttu tässä on, että hallituksen sisällä, politiikassa ja linjauksissa on tämän myötä selvä, minkä pohjalta ja mitä asioita painottaen päätökset tehdään tulevaisuudessa, kun näitä kysymyksiä tulee eteen, Adlercreutz pyörittelee.
Lisää aiheesta
Kävikö Tavion tapauksessa niin, kun liittoumaan ei kuitenkaan liitetty, että jyräsikö perussuomalaisten kanta nyt presidentinkin kannan?
– En minä sitä niin ihan tulkitse. Olen itse todennut, että siihen liittyminen olisi ollut hyvin perusteltua. Nyt ollaan käytännössä todettu yhteisesti, että seksuaalivähemmistöjen puolustaminen on keskeinen kysymys meidän ulkopolitiikassamme. Se asia tulee tietenkin näkymään meidän ulkopolitiikassamme tulevaisuudessa.
Entä jyräsikö Essayah omalla kannallaan pääministeri Orpon?
– Suomihan äänesti niin kuin äänesti, (se oli) yhteisesti käsitelty linja. Kyllä minä ajattelen, että on laaja ymmärrys siitä, että on ollut nimenomaan Suomen pitkän aikavälin linja, että tuetaan tässä kansainvälisten elinten linjauksia. Meillähän on niin EU:n kuin Suomen tasollakin pitkään paalutettu linja, myöskin siitä, minkä katsomme miehitettyjen alueiden aseman olevan.
YK:n alainen kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) on katsonut, että Israel miehittää Palestiinan alueita laittomasti.
Suomi äänesti YK:ssa sen puolesta, että Israelin siirtokunnat miehitetyillä palestiinalaisalueilla todetaan laittomiksi ja miehitys pitäisi lopettaa vuoden sisällä. Tämä ei siis Essayahille maistunut.
PÄÄMINISTERI Orpo on joutunut melko paljon julkisuudessa selittelemään ennen kaikkea perussuomalaisten eri aihepiireihin liittyviä lausuntoja.
Adlercreutz toteaa, että RKP:n mielestä on ollut “hyvin paljon keskustelua ei niinkään hallitustyön sisällöstä vaan sitä ympäröivistä asioista”.
– Olen varma siitä, että hallitukselle olisi eduksi, että niitä olisi vähemmän.
Onko näin niin kuin tuntuu julkisuudessa olevan väite, että toivoisit, että Orpo laittaisi perussuomalaisia vähän enemmän kuriin?
– Minun mielestäni tässä on oleellista nyt se, että vaikkapa utp-asioissa (ulko- ja turvallisuuspolitiikka) hallituksen linja on nyt toistamiseen paalutettu. Kaikkien pitäisi nyt olla kartalla siitä, minkä pohjalta näitä tehdään. Kyllä minä ajattelen, että se on myöskin linja, joka jaetaan sekä hallituksessa että oppositiossa. Näkemys on varmasti hyvinkin yhteneväinen näissä kysymyksissä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.