Sitran muistion Miten hallituskokoonpano vaikuttaa sen johtamiseen? viime vuonna kirjoittaneen entisen SDP:n kansanedustajan ja ministerinäkin kahdesti toimineen Jouni Backmanin mukaan esimerkiksi Tanskassa sotien jälkeen vain joka kymmenes hallitus on ollut enemmistöhallitus.

Sitra viritteli viime perjantaina keskustelua vähemmistöhallituksista politiikan toimittajille järjestämässään tilaisuudessa. Paikalla oli niin kansainvälisiä vieraita kuin kotimaisiakin puhujia.

Sitran yliasiamies Jyrki Katainen painotti, ettei Sitra aja Suomeen sen koommin vähemmistö- kuin enemmistöhallituksia.

Kataisen mielestä vähemmistöhallitus voisi olla – jos sen muodostaminen ja pyörittäminen osattaisiin – yksi vaihtoehto laajapohjaisten enemmistöhallitusten rinnalla.

– Nyt tällä hetkellä vaihtoehtona on vain enemmistöhallitus. Kun puoluekenttä on muuttunut ja puolueitten kannatus pirstaloitunut, monesti enemmistöhallitukset vaativat aika monia puolueita eli leveitä hallituspohjia. Se voi toimia hyvin tai huonosti, pohti Katainen, joka itse veti aikoinaan laajapohjaista sixpack-hallitusta.

Hän muistutti, että sixpack oli ensimmäinen hallitus vuosikymmeniin, jossa kaksi pääpuoluetta eivät keskenään saaneet enemmistöä eduskunnassa. Tämä muutti hänen mukaansa enemmistöhallitusten dynamiikan totaalisesti.

– Sen jälkeen tästä on tullut normaali asia, Katainen sanoi.

Vähemmistöhallitusten toimintadynamiikka olisi erilainen. Katainen summasi, että siellä haettaisiin enemmistöä erilaisten asioiden taakse joko asia kerrallaan tai erilaisten sopimusten muodossa.

SITRAN DEMOKRATIA ja osallisuus -teeman johtaja Veera Heinonen pohdiskeli omassa puheenvuorossaan suomalaisten osallistumista demokraattiseen prosessiin. Moni kokee, että omalla osallistumisella ei ole vaikutusta.

OECD:n arvion mukaan juurisyynä Suomessa on se, että poliittiset puolueet ovat lähentyneet viime vuosikymmeninä voimakkaasti toisiaan ja on ollut hyvin vaikea ennakoida, minkälainen hallituskokoonpano syntyy.

Suomessa vähemmistöhallituksia on ollut historiassa noin joka neljäs. Jouni Backman näki omassa puheenvuorossaan määrän vähyyden syyksi muun muassa sen, että Suomessa on ollut epävakautta. Esimerkiksi koetut sodat ovat vaikuttaneet henkiseen ilmapiiriin ja luoneet tarvetta laajapohjaisiin hallituksiin.

Muissa Pohjoismaissa sosialidemokraattinen puolue on ollut hyvin vahva kautta historian. Puolue on pystynyt muodostamaan yksin pienpuolueisiin tukeutuneita vähemmistöhallituksia. Muissa Pohjoismaissa ei ole ollut myöskään vahvaa keskustalaista puoluetta. Suomessa vahva keskusta on tarjonnut mahdollisuuden kahden suuren puolueen eduskuntaenemmistöisiin hallituksiin välillä SDP:n ja välillä kokoomuksen kanssa.

SITRALLE KIRJOITTAMASSAAN muistiossa Backman on vertaillut teoreettisesti toisiinsa enemmistöhallitusta, jossa on normaalisti 2-3 isompaa puoluetta ja pienempiä puolueita, vähemmistöhallitusta sekä näiden rinnalla myös enemmistöhallitusta, jossa yksi johtava puolue turvaa parlamentaarisen enemmistön useamman pienen puolueen tuella.

Backmanin näkemyksen mukaan esimerkiksi ylivaalikautisessa toiminnassa vähemmistöhallitus olisi paras, koska siinä jouduttaisiin käymään koko ajan keskustelua eduskunnan ja hallituksen välillä päätettävistä olevista asioista.

Backmanin mukaan vähemmistöhallituksessa myös vaikuttavuus ja läpinäkyvyys olisivat korkealla tasolla. Koska eduskuntakeskustelu on julkista toisin kuin valtioneuvoston sisäinen keskustelu, läpinäkyvyys lisääntyisi.

Yhden johtavan puolueen hallitus taas olisi uudistumiskykyisin, kun taas enemmistöhallituksen uudistumiskyky on heikoin. (Artikkeli jatkuu kuvion jälkeen…)

Kuvio Jouni Backmanin muistiosta. Mitä ulompana musta piste on kuvion keskeltä, sitä paremmin kuvatut ominaisuudet erilaisissa hallituksissa toteutuvat.

– Jos joudumme joskus tilanteeseen, jossa ei synny enemmistöhallitusta, vaan ajaudutaan vähemmistöhallitukseen, pitäisi olla tiedossa, millä tavalla se vaikuttaa valtioneuvoston poliittisesti virkamiesjohtamisessa ja millä tavalla se vaikuttaa eduskunnan työtapoihin. Tämä valmistelu pitäisi käynnistää etukäteen eikä silloin, kun tilanne on päällä.

MEDIAN KYSYMYKSIIN vastatessaan Katainen arvioi, että ajatus vähemmistöhallituksesta ei ole tällä hetkellä kovin aktiivisessa pohdinnassa maamme puolueissa. Kuitenkin orastavaa kiinnostusta tai uteliaisuutta on enemmän kuin aikaisemmin.

Kataisenkin mukaan olisi vastuullista varautua myös vähemmistöhallituksen mahdollisuuteen.

– Se ei tarkoita sitä, että ajauduttaisiin vähemmistöhallituksiin, sitähän voidaan myös haluta. Mutta jos myös ajauduttaisiin, siihen pitäisi varautua ja se pitäisi opiskella. Kovin suurta kiinnostusta ei ole puolueiden sisällä ollut, koska se vaatisi nimenomaan opiskelun ja uuden omaksumisen ei vain yhdeltä puolueelta vaan useammalta.

Katainen totesi sekä omasta sixpackistaan, että Sipilän ja Marinin hallituksista, että niissä kahdella suurimmalla puolueella ei ollut enemmistöä eduskunnassa. Tämän vuoksi hallitusten johtaminen on monimutkaista.

Miksi sitten syntyy näidenkin hallitusten kaltaisia “ylileveitä” hallituksia? Tämä johtuu Backmanin mukaan siitä, että tällöin yhdelle puolueelle ei synny mahdollisuutta kiristää hallituksesta poislähdöllä. Tarvitaan useampi pienpuolue mukaan, jotta ”kauhun tasapaino” hallituksen sisällä säilyy. Ennen tämä tasapainoilu tapahtui päähallituspuolueiden välillä, nyt siis enemmän siinä, miten pienpuolueet pysyvät hallituksessa.

Backman näkee, että vähemmistöhallitus parantaisi kaikkien puolueiden vaikutusmahdollisuuksia politiikan sisältöihin. Tällöin ei voisi tuudittautua siihen, että on oppositiossa neljä vuotta ilman valtaa, vaan jokaisella yksittäisellä kansanedustajalla olisi vastuu siitä, meneekö jokin esitys eteenpäin. Enemmistö eduskunnassa voisi vaihtua asiasta toiseen.

– Yksittäisen edustajan valta kasvaa, mutta erityisesti vastuu kasvaa.

Backman uskoo myös, että vähemmistöhallitus vaikuttaisi hallituksen ja opposition väliseen vastakkainasetteluun ja muuttaisi keskusteluilmapiiriä.

– Sitten keskusteltaisiin enemmän asia-argumentaation kautta. Tämä olisi mielestäni isoin etu tämäntyyppisessä muutoksessa.