– Valtakunnallisella työehtosopimuksella turvataan kunta-alan ja tulevien hyvinvointialueiden palkansaajien edut paremmin ja tasapuolisemmin kuin paikallisesti sopimalla, liittovaltuusto toteaa kannanotossaan.

Liiton valtuusto korostaa, että tähän asti kunta-alan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmä on toiminut hyvin ja työehtokiistoista on kyetty löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.

Se pitää hyvin yllättävänä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin hallituksen päätöstä aloittaa paikalliset sopimusneuvottelut yhden sopijajärjestön kanssa samanaikaisesti, kun valtakunnalliset neuvottelut ovat käynnissä. Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT on todennut, että tällainen sopimus olisi laiton.

Jytyn mielestä paikallinen sopiminen on erinomainen tapa huomioida paikalliset erityisolosuhteet, mutta sen pohjana on oltava voimassa oleva valtakunnallinen virka- ja työehtosopimus.

Toimihenkilöliiton valtuusto muistuttaa myös, että terveydenhuollon piirissä toimii hoitohenkilöstön lisäksi muitakin ammattiryhmiä, kuten terveydenhuollon sihteerit ja osastonsihteerit, palkanlaskenta-, talous- ja henkilöstöhallinto, välinehuoltajat ja laitoshuoltajat, ict-palvelut, kiinteistönhoito ja ruokahuolto.

– Hoitohenkilöstö ei kykene työskentelemään yksinään, ja kokonaisuuden kannalta tämän tukipalveluhenkilöstön rooli on aivan yhtä tärkeä kuin hoitohenkilöstönkin.

Jyty kritisoi, että samaan aikaan julkisessa keskustelussa on unohdettu lähes täysin sosiaalialan ammattilaiset, jotka työskentelevät muun muassa sosiaalityössä ja -ohjauksessa, kuntoutuksessa, perhetyössä, kotipalveluissa, omaishoidossa, asumispalveluissa, laitospalveluissa, päihde- ja mielenterveystyössä ja perheneuvonnassa.

– Työvoima- ja resurssipula koskettaa aivan yhtä lailla sosiaalialaa kuin terveysalaa ja kaikki nämä alat pitää huomioida neuvottelupöydässä.

Jytyn tavoitteena on koko kunta-alan henkilöstöä koskeva monivuotinen palkkaohjelma. Liitto edustaa kaikkia kunta-alan työntekijöitä. Jäsenistön suurimpia ammattialoja ovat sihteeri-, hallinto-, asiantuntija- ja ict-työ, nuoriso- ja järjestötyö, sosiaali- ja terveysala, kirjastoala sekä kasvatus ja koulutus.