Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Kaikki keinot autoilun päästöjen vähentämisessä ovat yhä pöydällä, sanoo ilmastoministeri Krista Mikkonen

LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Hallitus on kovan paikan edessä, kun se lähikuukausina päättää, miten liikenteen päästöjä yritetään vähentää.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

STT:n haastattelussa ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoo suhtautuvansa avoimesti kaikkiin keinoihin, joilla päästöjä saadaan todennetusti vähennettyä. Päätöksiä siitä, että joku keino jätettäisiin käyttämättä, ei hänen mukaansa ole vielä tehty.

Ainakin polttoaineverojen korottaminen enää tällä hallituskaudella näyttää epätodennäköiseltä. Niin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko kuin liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkakin (sd.) ovat olleet sitä vastaan.

– Siitä ei ole vielä päätöksiä, minkälaisia keinoja käytetään tai jätetäänkö joku keino käyttämättä. Se sen sijaan on vahva yhteinen tahto, että sosiaalisesta ja alueellisesta oikeudenmukaisuudesta täytyy huolehtia, Mikkonen sanoo STT:lle ympäristöministeriössä.

Liikenteen päästöjen vähentämisestä puhutaan juuri nyt, koska hallitus päättää alkuvuonna keinoistaan päästötavoitteensa saavuttamiseksi. Ensi viikon tiistaina oman raporttinsa antaa alan toimijoista ja asiantuntijoista koostuva työryhmä. Sen jälkeen liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan ehdotus, joka lähetetään lausuntokierrokselle.

Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa liikenne nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Vertailutasona on 2005.

Vuosi sitten Mikkonen arvioi, että Suomen kunnianhimoisen päästövähennystyön vaikeimpia osia on juuri tieliikenteen päästöihin puuttuminen. Liikenteen merkitys on iso, sillä se aiheuttaa noin viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.

Nyt Mikkonen kertoo yllättyneensä siitä, miten iso osa urakasta on toteutumassa jo aiemmin tehdyillä päätöksillä. EU-tasolla autojen normit ovat kiristyneet, minkä myötä markkinoille tulee aiempaa puhtaampia autoja. Myös polttoaineiden sekoitevelvoitetta on kiristetty.

– Oli minulle yllätys, että aika paljon tapahtuu jo sitä kautta. Konkreettiset lisätoimet, joilla päästöjen vähentämistä vielä kiritetään, niiden osuus ei olekaan niin suuri kuin aiemmin ajateltiin, Mikkonen sanoo.

Aiemmin tehdyillä päätöksillä liikenteen päästöjen odotetaan tippuvan noin 37 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

“Päästökauppajärjestelmä tutkimisen arvoinen”

Yksi tutkimisen arvoisista keinoista on Mikkosen mielestä liikenteen päästökauppajärjestely.

Asiantuntijat VTT:stä, Aalto-yliopistosta ja Liikenne- ja viestintävirastosta nostivat aiemmin tässä kuussa polttoaineiden hinnan korotukset merkittäväksi keinoksi vähentää tieliikenteen päästöjä. Tämä voisi tapahtua joko verotusta kiristämällä tai päästökaupalla.

Aalto-yliopiston jo vuosi sitten ehdottamassa päästökauppajärjestelmässä polttoaineen jakelijat ostaisivat valtiolta hiilisisältöön sidottuja myyntilupia jokaista myytävää polttoainelitraa kohti. Saksassa vastaava kansallinen järjestelmä ollaan jo ottamassa käyttöön.

Mikkonen nostaa esiin myös polttoaineen sitomisen kuluttajahintaindeksiin. Monien muiden asioiden tavoin polttoaineenkin hinnan sitomista yleiseen hintakehitykseen voitaisiin hänen mielestään harkita. Näin vältyttäisiin kuohuttavalta keskustelulta, joka korotuksiin aina liittyy.

Samaan aikaan hän kantaa huolta vähävaraisista ja syrjäseuduilla asuvista. Hallitus hänen mukaansa harkitsee, miten autoilun kohoavia kustannuksia voitaisiin kompensoida.

– Ymmärrän hyvin, että autoa tarvitaan monissa paikoin, joissa muita vaihtoehtoja ei ole. Sen takia täytyy varmistaa, että autoilun hinta ei siellä karkaa liian kalliiksi, vaan tarjolla on vähäpäästöisiä autoja kohtuuhinnalla.

Verotulot häviävät fossiilisten mukana

Pidemmän päälle valtio on menettämässä merkittävän tulonlähteen, kun autokanta uudistuu, eikä fossiilisista polttoaineista perittävä vero tuota yhtä paljon kuin ennen.
Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on arvioinut, että muutos näkyy verotuloissa jo kymmenen vuoden päästä. Polttoaineveroja kerätään tällä hetkellä noin 2,5 miljardia euroa vuodessa.

Mikkonen suhtautuu “hyvin avoimesti” Vanhasen aiemmin esittelemään ehdotukseen korvata polttoaineiden vero paikannukseen perustuvalla kilometriverolla. Ehdotus lähtisi siitä, että veron suuruus vaihtelisi tieverkon tieluokan ja joukkoliikenteen saatavuuden mukaan.

– Tärkeää on, että yksityisyyden suojasta huolehditaan. Sinänsä näen, että on hyvä, että uusia ehdotuksia ja ratkaisuja tulee, Mikkonen sanoo.

Ehdotus voisi hänen mukaansa periaatteessa edetä jo tällä vaalikaudella, mutta hän huomauttaa, ettei liikenneministeri Harakka ole asiaa erityisemmin nostanut.
Liikenteen tulevaisuuden verotusta käsitellään omassa työryhmässään, jonka odotetaan saavan työnsä valmiiksi maaliskuussa.

Kaikkiin päästövähennystapoihin positiivisesti suhtautuva vihreät on ajanut myös sitä, että kaupungeille annetaan mahdollisuus ottaa ruuhkamaksut käyttöön. Päätös kuuluu Mikkosen mukaan kaupungeille, mutta hänkin puhuu niiden puolesta.

– Tukholmassa on ollut hyviä kokemuksia. Se olisi täällä Helsingissäkin mahdollista, koska vaihtoehtoja on. Monet, jotka tulevat muualta käymään jättävät auton jonnekin kauemmas jo nyt.

Päästötavoitetta ei päivitetä

Hallitus aikoo pitää kiinni tavoitteestaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä yli 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.

Mikkonen kertoo esittäneensä EU-asioista vastaaville ministereille, että tavoitetta nostettaisiin 60 prosenttiin Euroopan parlamentin kunnianhimoisen kannan vanavedessä. Ministerikollegat kuitenkin päätyivät siihen, että nykyinen tavoite ajatukseltaan jo kattaa korotetunkin tavoitteen.

EU-maat neuvottelevat yhä omasta kannastaan päämiesten kesken.

STT–Anniina Luotonen

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE