– Akava lähtee siitä, että palkansaajien ostovoima on plussan puolella – sekin tukee työllisyyttä. Mutta samanaikaisesti on pidettävä huoli, että työmarkkinaratkaisut eivät aiheuta lisää työttömyyttä tässä tilanteessa.

Fjäder viittaa siihen, että talouden suhdanteet näyttävät heikkenevän, ja kevään tilanne on vielä sumun peitossa.

– Neuvottelupöytien molemmin puolin olevat ovat aika isojen asioiden vartijoina. Nyt pitää harjoittaa vastuullista politiikkaa, Akavan puheenjohtaja pohtii.

Ostovoiman lujittamiseksi hän olisi toivonut, että budjettiriihessä kenenkään tuloverotukseen ei olisi puututtu.

Fjäder sanoo ymmärtävänsä vaatimukset kunnollisista palkankorotuksista. Muun muassa akavalainen Insinööriliitto ilmoitti torstaina, että sille ei kelpaa malli, jossa vientiteollisuuden palkankorotusten taso on katto kaikille muillekin aloille.

– Pitää muistaa, että vientiteollisuuden osapuolet ovat ensimmäisenä kentällä ja tietynlaisen raaminhan ne sopimuksellaan aikanaan muodostavat. Mutta ei se varmasti mikään absoluuttinen totuus ole vaan jonkinlainen mittari, Fjäder muistuttaa.

Akavan puheenjohtaja painottaa, että hän ei kannusta malttiin.

– Puhun nyt järkevän politiikan puolesta molemmin puolin. Jos työllisyyskehitys heikkenee työmarkkinaratkaisujen takia, töissä olevat maksavat viulut. On kaikkien intressi saada työllisyysaste nousuun, jotta yhteiskunnassa on enemmän maksajia.

Jo etukäteen suurinta vääntöä on odotettu niin sanotuista ilmaisista kiky-tunneista. Palkansaajat haluavat nyt eroon 24 vuosittaisista lisätyötunneista, mutta työnantajilla on erilainen näkemys.

Fjäderin mielestä on tärkeää, että kiky-tunneista sovitaan.

– Tämä on pakko ratkaista, koska muuten ei synny sopimuksia. Uskon, että kiky-tuntien kohtalo on erilainen eri aloilla, koska niitä on sovellettukin monin eri tavoin.

Julkisen sektorin pöydissä hiertää keväällä vielä kolmen vuoden lomarahojen leikkaus, jota palkansaajapuoli vaatii kompensoitavaksi täysimääräisenä.

– Sehän ei olisi mikään palkankorotus ja “palkansaajien pitäisi olla tyytyväisinä ja hiljaa”, kuten jotkut tulkitsevat, Fjäder korostaa.

Akavan puheenjohtaja on huolestunut siitä, miten käy työelämän kehittämisen, jos neuvottelupöydissä kaikki energia menee kiky-tunneista ja palkoista kinasteluun.

– Kun tulee ratkaisu “kovissa” kysymyksissä, kaikki huokaisevat, että “huh, nyt tuli valmista”. Se olisi sääli, Fjäder toteaa.

Hän muistelee tupo-aikoja, jolloin työmarkkinapöydät käsittelivät paljon laadullisia asioita ja hankkeita. Liittokierroksella uhka on nyt, että työnantajilla ei ole enää intressiä sopia yhteisesti työelämän kehittämisestä – esimerkiksi työntekijöiden osaamisen petraamisesta tai työhyvinvoinnin lisäämisestä.

– Työnantajat tyytyvät siihen, että saavat työrauhan ja vierittävät työelämän kehittämisen työpaikkojen vastuulle, Fjäder pelkää.

Akavalla on kaksi järjestöä, Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ja Ylemmät toimihenkilöt YTN, jotka neuvottelevat lähes kaikista työ- ja virkaehtosopimuksista. Lisäksi muutamalla liitolla on omat tessinsä.

Vaikka keskusjärjestöllä ei olekaan enää roolia liittokierroksella, Akava ja sen liitot käyvät Fjäderin mukaan tiivistä keskustelua.

– Meillä on yhteinen tilannekuva taloudesta, työllisyydestä – ja miten näiden mittareiden perusteella olisi syytä toimia, Sture Fjäder painottaa.