– Tämä on ihan uutta ajattelua. Jos työllistyt, tulee palkinto. Jos et työllisty, menetät, puheenjohtaja Sture Fjäder (kuvassa) toteaa.

Hän uskoo, että Akavan esitys edistäisi hallituksen tavoitetta saavuttaa 75 prosentin työllisyysaste. Yksi budjettiesityksen ja hallitusohjelman työllisyystoimista on työttömyysturvan uudistaminen, ja sitä tehdään kolmikantaisesti.

– Ei voi olla vain niin, että vain keskustellaan, mutta ei tapahdu mitään muutosta. Kolmikantaisen työskentelyn pitää olla tulosvastuullista. Näytämme, että me olemme valmiit vastuuseen, Fjäder totesi esitellessään Akavan mallia.

– Työttömyysturvan idea ei ole vain antaa apua arkeen työttömyyden aikana vaan myös se, että ihmisellä on tarpeeksi rahaa keskittyä työnhakuun. Tämä on unohtunut matkan varrella. Meidän mielestämme tämä malli kannustaa työn hakemiseen ja on oikeudenmukainen. Kukaan ei kärsi, ja kaikilla on oikeus bonukseen.

Akavan ekonomisti Heikki Taulu arvioi, että ”bonus” tuo voimakkaan kannusteen työllistyä, koska ihminen saa palkan päälle kertaluontoisen korvauksen.

– Kun ihminen työllistyy viimein, hän saa takaisin etuuden, joka on siirretty sivuun.

Taululta tulee esimerkki: Jos ihminen saa 1 800 euroa kuukaudessa ansiosidonnaista, ensimmäisen kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen siitä lähtee kolme prosenttia ja kuuden kuukauden jälkeen kuusi prosenttia sivuun odottelemaan työllistymistä. Jos ihminen työllistyy vuoden aikana, kertymäksi tulee 810 euroa.

– Onko tämä työttömyysturvan leikkaus? Toki on, mutta vain siinä tapauksessa jos ihminen ei onnistu enää työllistymään, Taulu myöntää.

Hän painottaa, että palautettava osuus voi ihan käytännössäkin helpottaa työllistymistä, jos sitä käyttää esimerkiksi liikkumisen tai asumisen kustannuksiin.

Ihminen voi olla työttömänä kymmenenkin vuotta putkeen. Taulu pohtii, että rahan kertyminen lakkaisi jossain vaiheessa – tai ainakin se hidastuisi merkittävästi. Hän on myös miettinyt, minkätyyppinen työllistyminen riittäisi rahan palauttamiseen.

– Kuukauden kokoaikatyö voisi olla minimi.

Taulu arvioi, että työttömyysturvamenojen kannalta Akvan malli olisi aika lailla kustannusneutraali. Yksityiskohdat – kuten portaiden määrä ja suuruus – ratkaistaisiin jatkovalmistelussa.

Akavalaiset liitot, Tekniikan akateemiset ja Tradenomiliitto pitävät palauttavaa työttömyysturvajärjestelmää järkevänä.

– Nykyinen on liian passivoiva, ja siitä puuttuvat aidot porkkanat nopeampaan työllistymiseen, Tradenomiliiton toiminnanjohtaja Ville-Veikko Rantamaula arvioi.

Hänen mukaansa työttömyyskassat voisivat hyvin hallinnoida etuuksien palauttamista.

– En usko, että se olisi ongelma. Nyt kassoilla on vain yksi tehtävä: ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksaminen.

Rantamaula pohtisi, voisivatko kassat myös ostaa esimerkiksi työttömien työllistämistä edistäviä palveluita. Nykyisin se ei ole mahdollista.

Tekniikan akateemisten toiminnanjohtaja Jari Jokinen laskee alan suurimmaksi ongelmaksi osaajien ja työpaikkojen kohtaamattomuuden. Hän uskoo, että palautettava osuus helpottaisi siirtymistä paikkakunnalta toiselle työn perässä.

Rantamaula ja Jokinen huomauttavat, että heidän liittojensa työttömät haluavat tutkimustenkin perusteella töihin ja nopeasti. Akavan ekonomisti Taulu huomauttaa, että selvityksen mukaan työttömistä kuitenkin 10–15 prosenttia ei työnhaku kiinnosta. Ja he juuri tarvitsevat kannustusta.

– Työttömyysturvassa pitää olla kannustavuutta, jos samanaikaisesti on satoja tuhansia työpaikkoja auki, ja ei löydy työvoimaa, Sture Fjäder painottaa.

Seitsemän kolmikantaista työryhmää pohtii parhaillaan toimia työllisyysasteen korottamiseksi. Yksi tärkeä keino on siis työttömyysturvan korotus. Fjäderin mielestä nyt on aika tuoda omat näkemykset esille.

– Tämä on vastuullista kolmikantaa. Toinen vaihto on, että kerromme vuoden sisällä, että mitään muutoksia ei kannata tehdä – kaikki on hyvin. Jos ei synny konsensusta, silloin hallitus arvioi jatkon, Fjäder muistuttaa.