”Kaikki päätökset ovat olleet nerokkaita” – Ruben Stiller Facebookissa: Ylen korkeimman johdon tulospalkkioita pitäisi nostaa

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Ruben Stiller.

”Mielestäni korkeimman johdon tulospalkkioita pitäisi nostaa. Kaikki päätökset ovat olleet nerokkaita. Niistä pitäisi maksaa lisäbonuksia.”

Yle-myrskyn silmään joutunut, etenkin Pressiklubin juonnoista tuttu toimittaja Ruben Stiller kirjoittaa näin tuoreessa Facebook-päivityksessään.

Sen alle hän on linkittänyt Suomen Kuvalehden jutun Yleisradion toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkkioiden huimasta noususta viime vuonna.

SK-jutun otsikko kertoo, mistä on kyse: Yle-pomojen tulospalkkiot tuplaantuivat – Kivinen, Jääskeläinen ja kumppanit kuittasivat 78 632 euroa.

Ylessä on käyty useita henkilöstöä koskevia yt-neuvotteluita. Niitä on päällä parhaillaankin.

Toimittaja Ruben Stiller jättää Pressiklubin. Hän jatkaa ohjelman vetäjänä vielä tämän kevään ja siirtyy sitten muihin tehtäviin Ylessä. Yle tiedotti asiasta maanantaina.

– Viimeaikainen tilanne on vaikuttanut terveydentilaani ja olen myös vetänyt omat johtopäätökseni tästä kaikesta. Itse toivon, että voin jatkaa radion puolella, Stiller kertoi tuolloin Ylen tiedotteessa.

Stiller eilen Ylellä: ”Kekkoslovakiassa on kaikki hyvin. Hajaantukaa.”

Toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo tänään Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa olevansa pahoillaan Ylen ympärillä pyörivästä kohusta.

– Yksi tämän ajan ongelma on, että samat henkilöt edustavat instituutiota ja samaan aikaan itseään esimerkiksi sosiaa­lisessa mediassa, Kivinen pohtii MT:n jutussa.

Entä Stiller, joka on ollut sairauslomalla ja sen vuoksi poissa ruudusta?

Torstaina hän teki kuitenkin yllätysvierailun Ylen tv-ohjelmassa.

Stiller nähtiin Nikita-karvalakkeineen Noin viikon uutiset -sarjan eilisessä jaksossa. Tämä TV2:lla pyörivä ohjelma käsittelee ajankohtaisia uutisia huumorin ja satiirin keinoin.

– Kaikki on suorastaan fantastisesti. Tämä on hyvin avoin kulttuuri, ovet ovat avoinna, varsinkin ulospäin. Ulos saa lähteä aivan milloin haluaa, Stiller valisti katsojia ohjelman ”Pasilan kirjeenvaihtajana”.

Ja päälle saatiin rubenmainen loppukaneetti:

– Kekkoslovakiassa on kaikki hyvin. Hajaantukaa!

Tuskainen Yle-jatkokertomus ei varmaankaan ole paketoitu sillä, että Ruben Stiller siirretään Pasilassa diplomatian kentiltä tunnettuun ”dispoon” radion puolelle.

Laajasti sivistyneenä ja lahjakkaana toimittajana hän toki pärjää osaamisellaan mainiosti sielläkin. Radiossahan Stiller uransa aloitti. Ylessä ei silti ole tv:n puolella yhtään liikaa karismaa oman talon väessä. Rubenissa sitä on.

Jopa se pelko on hiipimässä puseroon, että joku saattaa jo jossakin viritellä kuuluisaa kökkötraktoria (kesk.) ulos tallista ajettavaksi. Toivottavasti ei. Pitäkää Zetorinne tallissa, siellä tunkkien välissä.

Pysytään kanavalla.

Jutun alkuun on lisätty maininta Ylen yt-neuvotteluista klo 12.01.

Alkoholin vähittäismyynti väheni 2 % vuoden takaisesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Alkoholin vähittäismyynti väheni vuoden ensimmäisellä puoliskolla kaksi prosenttia vuoden takaisesta, kertoo Päivittäistavarakaupan etujärjestö. Määrä putosi sekä litroina että 100-prosenttisena alkoholina mitattuna.

Päivittäistavarakaupan mukaan asia selviää sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tilastoista.

Päivittäistavarakauppa kiinnittää huomiota siihen, että alkoholijuomien myynti väheni, vaikka kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen on tuonut päivittäistavarakaupoille noin 15 uutta myyntipäivää.

– Alkoholi kuuluu yhä useammin ruoan yhteyteen, ja määrän sijasta panostetaan laatuun, sanoo toimitusjohtaja Kari Luoto.

Päivittäistavarakauppa haluaa, että kaupoissa voitaisiin myydä entistä vahvempia alkoholijuomia.

Lääketieteelliset alat siirtyvät ensi vuonna yhteisvalintaan

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Lääketieteelliset alat siirtyvät yhteisvalintaan vuoden 2018 opiskelijavalinnassa, kertoo Oulun yliopisto. Yhteisvalintaa koordinoi Oulun yliopisto, jonka lisäksi yhteisvalinnassa ovat mukana Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Turun yliopisto.

Ensi vuodesta lähtien hakija voi hakea korkeakoulujen yhteishaussa vain joko lääketieteen, hammaslääketieteen tai eläinlääketieteen hakukohteisiin.

Hakijalle annetaan yhteisvalinnassa vain yksi ensisijaisuuspiste ensimmäiseksi hakutoiveeksi asetettuun lääketieteen tai hammaslääketieteen hakukohteeseen.

Tämän vuoden korkeakoulujen yhteishaussa lääketieteellisille aloille oli yhteensä 9435 hakijaa.

Ensi kevään aloituspaikkoja lääketieteen yhteisvalinnassa on yhteensä 735, hammaslääketieteessä 180 ja eläinlääketieteessä 68.

Parahdus Kittilästä: ”Nyt täällä tarvitaan apua”

Kuva: Lehtikuva

Kittilässä kunnanhallituksen päätöksenteko jumiutui jälleen tiistaina, kun kateissa oli hallituksen kokouksen koollekutsuja ja sitä myöten kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kokous lykkääntyy todennäköisesti viikolla. Se siirtää myös esityslistalla ollutta päätöstä ylimääräisestä kunnanvaltuuston kokouksesta, jossa voitaisiin käsitellä rikossyytteitä saaneiden Kittilän kuntapäättäjien asemaa.

– Kokouksen kulku oli sellainen, että yksi kunnanhallituksen jäsen kysyi, että kuka oli kutsunut kokouksen koolle. Ainoa paikalla ollut puheenjohtaja oli hallituksen 2. varapuheenjohtaja Tuula Mertaniemi (oikeudenmukainen Kittilä), joka ilmoitti, että ei hän ainakaan, kertoi Kittilän kunnan vs. hallintojohtaja Sanna Ylinampa STT:lle.

Koollekutsujasta kysyi Kittilän kunnanvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Yrjötapio Kivisaari (kesk.).

– Kokousta ei ollut kutsuttu asiallisesti kokoon. Nyt olisi voitu lähteä kiirehtimään kunnan päätöksentekoa ja hoitamaan syytteessä olevien (kuntapäättäjien) asiat niin, että ne olisi saatu asianmukaisesti eteenpäin. Eihän tämä nyt voi näin jatkua, Kivisaari tuskaili.

Hän olisi jo valmis pyytämään ulkoistakin apua asioiden selvittämiseen.

– Asiat ovat niin sekaisin, että nyt täällä tarvitaan apua. Valtiovarainministeriön asettama selvitysmies tai -työryhmä olisi erittäin tervetullut ratkomaan tulehtunutta tilannetta.

Kaikkiaan 27:ää Kittilän kunnan entistä ja nykyistä kuntapäättäjää vastaan nostettiin viime perjantaina rikossyytteitä. Valtiovarainministeriö vaati tuolloin, että päättäjien asema tulisi viedä kiireellisesti kunnanvaltuuston käsittelyyn.

Ylinamman mukaan tiistain asialista siirtyy sellaisenaan kunnanhallituksen käsiteltäväksi ensi viikon tiistaiksi. Hänen mukaansa silloin on vielä mahdollista tehdä päätös, että valtuusto pitäisi ylimääräisen kokouksen 31. lokakuuta.

Mutta kuka hallituksen kutsuu koolle?

– Kunnanhallituksen puheenjohtaja Pekka Rajala (kesk.) on tulossa ensi viikon kokoukseen ja hän toimii koollekutsujana, Ylinampa vakuuttaa.

STT–MINNA NYRHINEN-BLAZQUEZ, MATIAS ÅBERG, OLLI-PEKKA PAAJANEN

AVAINSANAT

Presidentti Halosesta vuoden YK:n ystävä: ”Yhdessä voimme saavuttaa kestävän kehityksen”

Kuva: Jari Soini

Presidentti Tarja Halonen on valittu vuoden YK:n ystäväksi. Kunniamaininta annetaan nyt ensimmäisen kerran Suomessa.

Se myönnetään henkilölle, joka on omalla toiminnallaan edistänyt merkittävästi YK:n tunnettuutta Suomessa, Suomen aktiivista roolia YK:ssa tai toiminut YK:n roolin vahvistamiseksi kansainvälisesti.

Verkosto perustelee valintaansa sillä, että Halonen on koko uransa ajan ollut aktiivinen vaikuttaja YK:ssa. Hänen työuraansa ja kiinnostustaan kansainväliseen toimintaan on aina leimannut pyrkimys tasa-arvoon, oikeudenmukaisuuteen ja heikoimpien suojeluun.

Halonen toimii tälläkin hetkellä useissa kansainvälisissä tehtävissä, muun muassa YK:n pääsihteerin rauhanvälityksen korkean tason neuvoa-antavan paneelin jäsenenä sekä Every Woman Every Child -aloitteen ohjausryhmässä puheenjohtajiston jäsenenä.

YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä.

– YK:ta tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan, koska ihmiskunta on valtavien haasteiden edessä: ilmastonmuutosta pitää hillitä, köyhyys pitää poistaa, meidän tulee lisätä tasa-arvoa ja vähentää eriarvoisuutta, Halonen korostaa.

Hän muistuttaa, että näitä asioita ei voi yksi ihminen tehdä, ei edes yksi kansakunta.

– Vaan me kaikki yhdessä. Yhdessä me voimme saavuttaa kestävän kehityksen.

Presidentti Halonen vastaanottaa kunniamaininnan YK:n päivänä 24 marraskuuta Helsingissä tilaisuudessa, jossa perustetaan myös YK:n ystävät -verkosto.

Verkoston tavoitteena on vahvistaa suomalaisten YK-osaamista ja tehdä tunnetuksi Suomen YK-politiikkaa.

– YK tarvitsee ja ansaitsee ystäviä. Olen iloinen saadessani olla mukana tässä työssä, verkoston johtoryhmän jäsen, professori Helena Ranta toteaa.

Johtotiimiin kuuluvat Rannan lisäksi muun muassa professori Jaakko Hämeen-Anttila, Hanasaaren kulttuurikeskuksen johtaja Gunvor Kronman, OAJ:n erityisasiantuntija Ritva Semi, toimittaja ja tietokirjailija Rauli Virtanen sekä ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja ja kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.).

Valtakunnansyyttäjä myöntää virkavelvollisuuden rikkomisen – muttei tahallisena

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen myöntää tuottamuksellisen virkavelvollisuuden rikkomisen vuosina 2012–2015. Häntä syytetään korkeimmassa oikeudessa tahallisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta, minkä Nissinen kiistää.

Syyttäjänä toimiva apulaisoikeuskansleri vaatii Nissiselle vähintään 60 päiväsakkoa virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käsittely alkoi korkeimmassa oikeudessa.

Maan ylimmän syyttäjäviranomaisen epäillään olleen esteellinen, kun hän osallistui syyttäjälaitoksen koulutushankintoihin.

Virkavelvollisuuden rikkomisesta syytetyn Nissisen veli oli hallituksen puheenjohtajana yhtiössä, jolta hankittiin johtamiskoulutusta syyttäjille.

Laki määrää, että syyte valtakunnansyyttäjää vastaan käsitellään korkeimmassa oikeudessa ensimmäisenä asteena.