”Kaikki päätökset ovat olleet nerokkaita” – Ruben Stiller Facebookissa: Ylen korkeimman johdon tulospalkkioita pitäisi nostaa

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Ruben Stiller.

”Mielestäni korkeimman johdon tulospalkkioita pitäisi nostaa. Kaikki päätökset ovat olleet nerokkaita. Niistä pitäisi maksaa lisäbonuksia.”

Yle-myrskyn silmään joutunut, etenkin Pressiklubin juonnoista tuttu toimittaja Ruben Stiller kirjoittaa näin tuoreessa Facebook-päivityksessään.

Sen alle hän on linkittänyt Suomen Kuvalehden jutun Yleisradion toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkkioiden huimasta noususta viime vuonna.

SK-jutun otsikko kertoo, mistä on kyse: Yle-pomojen tulospalkkiot tuplaantuivat – Kivinen, Jääskeläinen ja kumppanit kuittasivat 78 632 euroa.

Ylessä on käyty useita henkilöstöä koskevia yt-neuvotteluita. Niitä on päällä parhaillaankin.

Toimittaja Ruben Stiller jättää Pressiklubin. Hän jatkaa ohjelman vetäjänä vielä tämän kevään ja siirtyy sitten muihin tehtäviin Ylessä. Yle tiedotti asiasta maanantaina.

– Viimeaikainen tilanne on vaikuttanut terveydentilaani ja olen myös vetänyt omat johtopäätökseni tästä kaikesta. Itse toivon, että voin jatkaa radion puolella, Stiller kertoi tuolloin Ylen tiedotteessa.

Stiller eilen Ylellä: ”Kekkoslovakiassa on kaikki hyvin. Hajaantukaa.”

Toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanoo tänään Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa olevansa pahoillaan Ylen ympärillä pyörivästä kohusta.

– Yksi tämän ajan ongelma on, että samat henkilöt edustavat instituutiota ja samaan aikaan itseään esimerkiksi sosiaa­lisessa mediassa, Kivinen pohtii MT:n jutussa.

Entä Stiller, joka on ollut sairauslomalla ja sen vuoksi poissa ruudusta?

Torstaina hän teki kuitenkin yllätysvierailun Ylen tv-ohjelmassa.

Stiller nähtiin Nikita-karvalakkeineen Noin viikon uutiset -sarjan eilisessä jaksossa. Tämä TV2:lla pyörivä ohjelma käsittelee ajankohtaisia uutisia huumorin ja satiirin keinoin.

– Kaikki on suorastaan fantastisesti. Tämä on hyvin avoin kulttuuri, ovet ovat avoinna, varsinkin ulospäin. Ulos saa lähteä aivan milloin haluaa, Stiller valisti katsojia ohjelman ”Pasilan kirjeenvaihtajana”.

Ja päälle saatiin rubenmainen loppukaneetti:

– Kekkoslovakiassa on kaikki hyvin. Hajaantukaa!

Tuskainen Yle-jatkokertomus ei varmaankaan ole paketoitu sillä, että Ruben Stiller siirretään Pasilassa diplomatian kentiltä tunnettuun ”dispoon” radion puolelle.

Laajasti sivistyneenä ja lahjakkaana toimittajana hän toki pärjää osaamisellaan mainiosti sielläkin. Radiossahan Stiller uransa aloitti. Ylessä ei silti ole tv:n puolella yhtään liikaa karismaa oman talon väessä. Rubenissa sitä on.

Jopa se pelko on hiipimässä puseroon, että joku saattaa jo jossakin viritellä kuuluisaa kökkötraktoria (kesk.) ulos tallista ajettavaksi. Toivottavasti ei. Pitäkää Zetorinne tallissa, siellä tunkkien välissä.

Pysytään kanavalla.

Jutun alkuun on lisätty maininta Ylen yt-neuvotteluista klo 12.01.

KRP selvittää valtakunnansyyttäjän toiminnan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen on KRP:n selvityksessä.

Keskusrikospoliisi on käynnistänyt esiselvityksen valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen toiminnasta syyttäjänvirastojen koulutushankinnoissa. Jos asiassa on syytä epäillä rikosta, poliisi aloittaa esitutkinnan.

Suomen Kuvalehti kertoi maanantaina, että syyttäjänvirastot ostivat johtamiskoulutusta Nissisen veljen yritykseltä. Nissinen on sanonut tehneensä virhearvion ja olleensa esteellinen.

Esiselvityksessä poliisi selvittää muun muassa koulutushankintojen ajankohdat, summat, päätösaikataulut ja päätöksentekoasiakirjat sekä sen, voisiko mahdollinen rikos olla vanhentunut.

– Tarkistamme julkisuudessa olleita tietoja ja selvitämme, onko syytä epäillä rikosta ja aloittaa esitutkinta, rikostarkastaja Erkki Rossi KRP:stä sanoo.

Myös Oikeuskanslerinvirastoon oli tullut jo maanantaina useita kanteluita valtakunnansyyttäjän toiminnasta.

Keskustelua aiheesta

Hups! – miten tässä näin kävi? – osalla lukiolaisista matikkataidot jäivät peruskouluun

Lukiolaiset, jotka eivät kirjoita matematiikkaa yo-kokeessa, ovat opintojen lopulla keskimäärin peruskoulun yhdeksännen luokan tasolla matematiikan taidoissa. Asia ilmenee Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) selvityksestä.

– Ylioppilaskoe motivoi, sillä taitotasossa oli suuri ero sellaisten opiskelijoiden välillä, jotka eivät aikoneet kirjoittaa lyhyen oppimäärän koetta lainkaan ja jotka siihen valmistautuivat, sanoo Karvin erikoisasiantuntija Jari Metsämuuronen.

Ammatillisen koulutuksen puolella joissakin tutkinnoissa matematiikan osaaminen kehittyy, kun taas toisia tutkintoja opiskelevien osaaminen taantuu jopa perusopetuksen kolmannen luokan tasolle.

Arviointiin osallistui yli 2 000 lukion tai ammatillisen koulutuksen opiskelijaa vuosina 2005–2015.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Päivän hyvä uutinen: Jauhelihaa uskaltaa ostaa helsinkiläisistä myymälöistä

Kuva: Marjo Kosonen

– Jauhelihaa voi ostaa Helsingissä hyvillä mielin, kertoo kaupungineläinlääkäri Minna Ristiniemi. Ympäristökeskuksen projektissa otettiin lähes 200 jauhelihanäytettä helsinkiläisistä myymälöistä.

– Jauheliha kannattaa kuitenkin aina kypsentää kauttaaltaan ruoanvalmistuksessa, jatkaa Ristiniemi.

Salmonellaa ei löytynyt mistään

Helsingin ympäristökeskus otti lähes 200 jauhelihanäytettä vuosina 2015–2016 helsinkiläisistä myymälöistä. Näytteistä 76 prosenttia oli mikrobiologiselta laadultaan hyviä, 18 prosenttia välttäviä ja kuusi prosenttia huonoja. Välttävä tai huono tulos johtui pääsääntöisesti korkeasta kokonaispesäke- tai maitohappobakteeriluvusta. Korkea bakteerimäärä ei yleensä aiheuta ihmisille terveyshaittaa ja bakteerit tuhoutuvat kypsennyksessä. Tautia aiheuttavia Salmonella-bakteereita ei löytynyt yhdestäkään näytteestä.

Näytteistä 70 prosenttia oli valmistettu myymälöissä ja 30 prosenttia teollisuuslaitoksissa. Näytteistä naudan jauhelihaa oli 60 prosenttia, sika-nautajauhelihaa 30 prosenttia ja muita jauhelihalajeja kymmenen prosenttia. Valtaosa jauhelihasta oli valmistettu kotimaisesta lihasta.

Myyntilämpötilat liian korkeita

Myymälän jauhaman jauhelihan myyntilämpötila ylitti 4 °C:n vaatimuksen peräti 80 prosentissa näytteistä. Lihan lämpötila nousee aina jauhamisen yhteydessä, joten jauheliha pitäisi jäähdyttää tehokkaasti heti valmistuksen jälkeen. Mikrobit voivat lisääntyä nopeasti, kun säilytyslämpötila on liian korkea. Myymälä saa myydä itse valmistamaansa jauhelihaa jauhamispäivänä ja sitä seuraavana päivänä. Palvelutiskistä ostettu jauheliha tulisi käyttää ruoanvalmistukseen ostopäivänä tai viimeistään sitä seuraavana.

Teollisuuden pakkaaman jauhelihan myyntiaika oli keskimäärin yhdeksän päivää valmistuksesta. Viimeisenä käyttöpäivänä 87 prosenttia pakatuista jauhelihoista oli vielä hyvälaatuisia. Teollisuuden pakkaamaa jauhelihaa myydään itsepalvelumyyntikalusteista, joiden lämpötilat olivat pääosin lainsäädännön mukaisia.

Laatu kohentunut ja rasvapitoisuus laskenut

Helsingissä myytävän jauhelihan laatua on seurattu ympäristökeskuksen projekteissa jo 20 vuoden ajan. Jauhelihan hygieeninen laatu on seurantajaksolla parantunut. Vuoden 2016 projektissa hyvälaatuisiksi arvioitiin 76 prosenttia jauhelihoista, kun vastaava luku vuonna 1994 oli 60 prosenttia. Jauheliha on myös entistä vähärasvaisempaa.

Tautia-aiheuttavien bakteereiden esiintymistä raa’assa lihassa ei voi koskaan täysin estää. Kun liha jauhetaan, bakteerit leviävät tasaisesti koko tuotteeseen. Vaikka tässä projektissa tautia aiheuttavia bakteereita ei löytynyt, niitä voi kuitenkin jauhelihassa esiintyä. Tämän vuoksi jauheliha on turvallisinta ruoanvalmistuksessa kuumentaa kauttaaltaan täysin kypsäksi.

AVAINSANAT

Lähes puolet Tukinaisen yhteydenotoista koski raiskausta

Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen tuli viime vuonna 257 yhteydenottoa. Määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin yhteydenottoja tuli 283.

Lähes puolessa tapauksista soittaja mainitsi yhteydenoton syyksi raiskauksen. Myös esimerkiksi seksuaalinen hyväksikäyttö tai häirintä, paritus, raiskauksen yritys ja insesti olivat usein yhteydenottojen syynä.

Juristipäivystykseen tulleiden yhteydenottojen määrä on kasvussa. Viime vuonna soittoja tuli 210, kun vuonna 2015 niitä oli 192. Myös näistä yhteydenotoista lähes puolet koski raiskausta. Joka viides soitto koski lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä.

Yleensä Tukinaiseen ottaa yhteyttä uhri, mutta myös esimerkiksi lähiomaiset ja ammattiauttajat soittavat päivystyspuhelimiin.

Suomalaisista 70 prosenttia lukee viikoittain digilehteä

Kuva: Mika Minkkinen

Digitaalisia sanoma- ja aikakauslehtiä lukee viikoittain eri laitteilla 70 prosenttia suomalaisista, kertoo Kansallinen mediatutkimus. Vuonna 2011 osuus oli 58 prosenttia.

Painettua lehteä lukee viikoittain 80 prosenttia suomalaisista.

Suomalaiset suhtautuvat mainontaan myönteisemmin printtimediassa kuin somessa. Painetussa sanomalehdessä julkaistuihin mainoksiin suhtautui myönteisesti 80 prosenttia vastaajista. Vain 26 prosenttia suhtautuu myönteisesti mainontaan sosiaalisessa mediassa.

Tutkimuksessa mitattiin muun muassa sanoma-, aikakaus- ja kaupunkilehtien lukijamääriä.

Kansallinen mediatutkimus on printtimedia-alan tilaama tutkimuskokonaisuus. Päätilaaja on MediaAuditFinland ja toteuttaja TNS Gallup.

Keskustelua aiheesta