Tilastokeskuksen mukaan maassa pysyvästi asuvien ukrainalaisten määrä Suomessa on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Heitä asui vuoden 2020 lopussa vakinaisesti vajaa 6 000, ja lähes puolet oli palkansaajia. Teollisuusliitto arvioi ukrainalaistaustaisia työntekijöitä olleen ennen sotaa Suomen työmarkkinoilla sadonkorjuun aikaan vuosittain 15 000-17 000. Alkutuotannon kausityöntekijöistä ylivoimaisesti suurin osa on tullut Ukrainasta.

Suurin osa on työskennellyt Teollisuusliiton sopimusaloilla, lähinnä maa- ja puutarhataloudessa sekä metsätaloudessa. Heitä on myös useilla teollisuusaloilla. Puolasta Suomeen lähetettyjä ukrainalaisia rakennusmiehiä on vuosittain ollut tuhansia.

Tilanne on muuttumassa radikaalisti. Ukrainan sota on ajanut pakolaisia eri puolille Eurooppaa, myös Suomeen. Heitä on nyt Suomessa 10 000-20 000 ja pakolaisten määrä voi nousta jopa 80 000:een. Tilapäisen suojelun direktiivi antaa Ukrainasta pakeneville mahdollisuuden työntekoon, kunhan direktiivin mukainen oleskelulupa-asia on haettu ja saatu.

– Itselleni silmiä avaava kokemus oli, kun eräs ukrainalaistaustainen työntekijä kertoi, että kaikki he ovat maksaneet työpaikasta. Tämä on kohtuutonta ja Suomessa laitonta, sopimusasiantuntija Riikka Vasama Teollisuusliitosta kertoi liiton taustatilaisuudessa.

Liitto on saanut yhteydenottoja myös tiloilta, että työnantajaa rekrytoinnissa auttanut tuttava tai oma työntekijä perii työntekijöiltä laitonta palkkiota.

– Työnantajien pitää terästäytyä ja pitää huolta, ettei tällaista tapahdu.

Vasama on törmännyt some-keskusteluissa myös salamyhkäisiin ilmoituksiin työpaikoista.

– Meillä työpaikkailmoitukset ovat hyvin avoimia ja informatiivisia, mutta näissä ukrainankielisissä tarjouksissa ainoastaan vihjataan alasta ja annetaan yhteyshenkilön etunimi numeroineen.

– Yhteinen viestimme Maaseudun työnantajaliiton kanssa on, että suosi suoraa rekrytointia ja vältä välittäjiä, sillä jotkut välittäjät laskuttavat myös työnantajaa.

Tiedonpuute suomalaisesta työelämästä on iso ongelma. Työperusteisille maahanmuuttajille ei myöskään tarjota kielikoulutusta. Teollisuusliitto on yhdessä työnantajaliiton kanssa käännättänyt työnehtosopimuksia ja laatinut monikielisiä oppaita kausityöntekijöille, myös ukrainaksi. Tällä hetkellä liitto valmistelee Maaseudun työnantajaliiton sekä usean muun työnantajaliiton kanssa monikielistä Hermes-kännykkäsovellusta, joka tuottaa alkutuotannon alan työntekijöille oikeaa tietoa muun muassa työehdoista.

EU:n ulkopuolelta töihin tuleva on hyvin riippuvainen työnantajastaan. Vasaman mukaan pelko on läsnä, sillä jatkoluvan saaminen edellyttää suhteiden säilyttämistä työnantajaan hinnalla millä hyvänsä.

– Omien oikeuksien perään kyseleminen voi aiheuttaa riskin työsuhteen jatkumiselle. Työnantaja voi estää jatkolupaprosessin olemalla antamatta lomaketta, jolla jatkolupaa voi hakea.

Alipalkkaus, ylipitkät työpäivät tai -viikot ovat valitettavan yleisiä hyväksikäytön muotoja. Vasaman mukaan kausityöntekijöille maksetaan usein lähtiessä palkka käteisenä, mutta sen oikeellisuudesta ei voi olla varma. Aikaa palkan tarkastamiseen tai korjaamiseen ei lähdön hetkellä ole.

– Käsittelin viime vuonna tapausta, jossa työntekijä ei saanut lainkaan palkkaa lähtiessään.

Teollisuusliitto antaa tällaisissa tapauksissa jäsenpalveluna neuvontaa ja konkreettista tukea neuvotteluihin työnantajan kanssa sekä viimeisenä askeleena oikeusapua.

– Käsittelemme tapauksia valitettavan paljon jälkikäteen, sillä työntekijät eivät aina uskalla vaatia saataviaan työsuhteen aikana. Ongelmana on myös se, että moni työntekijä suhtautuu varauksella myös ay-liikkeeseen ja pelkää viranomaisia.

Tällaisia vaikeuksia on ilmennyt jo ennen Ukrainan pakolaisten tuloa. Teollisuusliitto muistuttaa, että riski työperäiselle hyväksikäytölle on yhä suurempi.

– Kaikkien on oltava hereillä. Seuraan huolestuneena joidenkin auttajien motiiveja. Autetuksi tuleminen voi luoda kiitollisuuden velan ja auttaminen voi olla muutakin kuin pyyteetöntä.

Vasama painottaa työnantajien vastuuta työehtojen noudattamisessa ja työoloista huolehtimisessa.

Hallitusneuvos Olli Sorainen työ- ja elinkeinoministeriöstä toimii muun muassa puheenjohtajana TEM:n asettamassa neuvottelukunnassa, jonka tarkoituksena on tukea ulkomaisen työvoiman ja yrittäjien hyväksikäytön torjuntaa. Hän löytää Ukrainan pakolaisten hyväksikäytölle useita altistavia tekijöitä.

– Heillä ei ole mahdollisuutta neuvontaan ennen Suomeen saapumista. On tärkeää muistaa, että tulijoiden motiivi ei ole työnteko vaan pakeneminen Ukrainasta, Sorainen korosti taustatilaisuudessa.

Hän arvioi, että kaikille ei riitä ”kunnon töitä” varsinkin kesän jälkeen ja tilanne on houkutteleva hyväksikäyttäjille – varsinkin kun tietämys suomalaisesta työelämästä on matala.

– Työpaikasta maksaminen välikäsille on Ukrainassa yleistä, kun maassa ei ole toimivaa julkista työnvälitystä. Se voidaan mieltää hyväksytyksi myös Suomessa.

Epätietoisuutta herättää myös Suomen byrokratia ja omat oikeudet. Soraisen mukaan monelle on epäselvää hakeako turvapaikkaa, tilapäistä suojelua, kausityölupaa tai muuta oleskelulupaa.

– Vaikka sota loppuisi piankin, ukrainalaisilla ei ole mitään mihin palata. Ukrainan infrastruktuuri on pommitettu murskaksi, ja tuhoaminen jatkuu. Toimeentulo on kuitenkin pakko saada. Ei voitane ajatella, että ihmiset lapsineen ovat vuosikausia ”tilapäisessä suojelussa” vastaanottokeskuksissa.

Sorainen korostaa, että jos ei ole kotikuntaa, ei ole oikeutettu esimerkiksi kunnan kotouttamis- tai työvoimapalveluihin. Hänen mielestään kyse tulee olemaan pitkäaikaisesta asumisesta ja tästä pitäisi keskustella jo nyt.

Ministeriöt koordinoivat yhdessä, miten torjua hyväksikäyttöä uudessa tilanteessa. Sorainen pohtii sitä, riittääkö ”oikean tiedon” aktiivinen tarjonta.

– Tuskin, sillä pakolaisilla on muutakin tekemistä kuin osata etsiä oikeaa työmarkkinatietoa eri paikoista.

Ministeriöt ovatkin käynnistämässä viestintäkampanjaa ukrainaksi todennäköisesti sosiaalisessa mediassa, jossa tuodaan selväksi työelämän pelisäännöt.

Sorainen korostaa myös eri viranomaisten yhteistyötä ”silmien pitämisessä auki”.

Silmien pitäisi olla auki myös työpaikoilla hyväksikäytön varalta. Teollisuusliiton Vasama neuvoo, että jos syntyy epäily työperäisestä hyväksikäytöstä, kannattaa ottaa yhteyttä ammattiliittoon. Työpaikan luottamusmies on ensimmäinen linkki. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä myös työsuojeluviranomaisiin jopa nimettömänä, josta parhaimmillaan seuraa tarkastus työpaikalla.

– Ylipäänsä työperäisen hyväksikäytön laajenemiselle yksi syy on ollut, että muut kaverit ympärillä, esimerkiksi työpaikalla, eivät ole halunneet nähdä sitä. On helpompaa sulkea silmänsä kuin uskaltaa viedä tietoa eteenpäin, Sorainen huomauttaa.

Hänen mukaansa Suomessa uskottiin pitkään, ettei täällä edes ole työperäistä hyväksikäyttöä.

– Sinisilmäisesti ajateltiin, että ammattiliitot ja viranomaiset hoitavat tonttinsa niin hyvin, että kaksia työmarkkinoita ei pääse syntymään. Kun keskustelu tästä alkoi, Suomessa oli jo vähintään kolmet työmarkkinat. Työ olisi pitänyt aloittaa jo 20 vuotta sitten, mutta hyvä, että nyt asiaan on herätty.

Sorainen pitää erityisen tärkeänä, että ilmiö saadaan näkyväksi – että ihmiset uskaltavat puhua ”konnatyönantajista” ja muista konnista kuten epäeettisesti toimivista välikäsistä.

– Kun juttuja tulee ilmi, ne pitää saada tuomituksi ja menestyksekkäistä ratkaisuista pitää myös kertoa laajasti julkisuudessa.

Työperäisen hyväksikäytön laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, koska kyse on piilorikollisuudesta.

– Mutta todennäköisesti sitä on paljon, ja myös aloilla, jotka eivät tulisi ensimmäisenä mieleen. Korkeakoulutettujen oletetaan osaavan puolustaa oikeuksiaan, mutta esimerkiksi it-alalla hyväksikäyttöä tavataan. Työperäinen hyväksikäyttö on monimuotoista ja taloudellisesti kannattavaa, ja kun riski jäädä kiinni on pieni, se houkuttelee, Sorainen kertoo.

Yhteiskuntasuhdepäällikkö Timo Nevaranta Teollisuusliitosta arvioi, että hyväksikäytön mahdollisuus syntyy helpommin, jos perinteinen ammattiyhdistysliike ei ole läsnä työpaikalla ja muutenkaan rakenteet eivät ole kunnossa.

Tietyt tahot ovat hellineet ajatusta, että ”konnatyönantajat” ovat maahanmuuttajataustaisia, jotka riistävät omia maanmiehiään Suomessa. Soraisen mukaan näin ei ole, vaan hyväksikäyttöä esiintyy myös suomalaisomisteisissa yrityksissä.

– Korkeimman oikeuden viimeisimmässä työperäisen ihmiskaupan tuomiossa ehdottomaan vankeuteen tuomittu henkilö oli kantasuomalainen.

Vasama säestää, että riippuu alasta, jolla hyväksikäyttöä ilmenee. Toisilla aloilla on paljon ulkomaalaistaustaisia yrittäjiä, mutta esimerkiksi maa- ja puutarhataloudessa työtä tarjoavat ovat pääsin suomalaisia työnantajia.

Suomessa ei ole minimipalkkalainsäädäntöä, joten alipalkkaus ei ole rikosoikeudellisesti kriminalisoitu. Sorainen ja Vasama ovat yhtä mieltä siitä, että jotain ongelmalle pitäisi tehdä, vaikka kyseessä onkin ”hankala rasti”.

Soraisen mukaan sosiaali- ja terveysministeriö selvittää, voisiko työsuojeluviranomaisen työkalupakkiin lisätä kehotuksen työnantajalle riittävän ison sakon uhalla pistää palkka-asiat kuntoon.

Vasaman mielestä jonkinlaiset seuraamusmaksut voisivat olla ratkaisu.

– Työnantajalle voidaan nyt langettaa seuraamusmaksuja monista muista asioista, mutta ei siitä, että työehtoja ei noudateta.