Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan puheenvuoron piti keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Hän sanoi kaikkien ymmärtävän, että Suomen ikärakenne lisää palvelujen toteuttamisen vaikeutta.

– Senkin ymmärrämme, että sote-uudistuksesta ei tullut kerralla täydellistä, ei tietenkään. Mutta sitä on vaikea ymmärtää, että tässä tilanteessa hallitus on päättänyt aivan epärealistiset säästövaatimukset terveyspalveluihin, vanhustenhoitoon sekä lastensuojeluun, Kaikkonen kritisoi.

Kaikkosen mukaan hallituksen politiikasta seuraa hätäisiä, vahingollisia, pakon edessä alueilla tehtyjä säästöpäätöksiä, jotka johtavat uusiin ongelmiin.

– Hoitajat ja lääkärit kuormittuvat. Hoitojonot pitenevät, kun ne on juuri saatu lyhenemään. Jonoissa pääsevät vaivat ja sairaudet pahenemaan. Pelastajilla kestää entistä kauemmin tulla auttamaan.

– Lyhyellä aikavälillä säästöjä syntyy, mutta pian kalliiden erikoishoitojen tarve kasvaa. Tämä on kallista säästämistä.

KAIKKONEN sanoi myös, että hallitus on päättänyt, että yksityisten terveysfirmojen liiketoimintaa vauhditetaan satojen miljoonien eurojen ylimääräisillä Kela-tuilla.

– Tässä on käynyt kuten asiantuntijat varoittivat: Avokätiset lisätuet terveysbisnekseen eivät ole auttaneet mitään. Isot terveysyritykset ovat nostaneet hintojaan samalla kun tuet ovat nousseet. Eurot, joita olisi tarvittu ihmisten palvelujen parantamiseen, menivät yritysten tulosten parantamiseen. Ei tässä näin olisi saanut käydä.

– Samalla hyvinvointialueet pakotetaan leikkaamaan liikaa, liian nopeasti, ja tuloksena syntyy liian suuri vahinko.

Kaikkosen mukaan yksityisiä palveluntuottajia myös tarvitaan.

– Otetaan ne kumppaniksi, mutta ei holvata Kela-korvauksien kautta rahaa tehottomasti.

Kaikkonen sanoi, että merkittävin viesti, jonka hallitus antaa, on että jos hyvinvointialue ei tee kuten käsketään, on edessä kovat rätingit.

-Mennäänkö seuraavaksi viiteen vai yhteen alueeseen? Uusilla rakenneremonteillako vanhat nuortuvat, sairaat paranevat, ambulanssi tulee nopeammin ja rikkinäiset kodit muuttuvat ehjiksi? Eivät tietenkään.

KAIKKOSEN mukaan keskusta ei leikkaisi sosiaali- ja terveyspalveluista, lähipalveluista. Hänen mukaansa hyvinvointialueille pitää antaa asiallisempi aikataulu taloutensa tasapainottamiseen ja sääntelyn purkamisella säästettävä raha pitää jättää hyvinvointialueiden käyttöön eikä imuroida valtion kassaan.

Kaikkonen esitteli keskustan mallia myös vuokratyömarkkinoiden suitsimiseen, Kela-kyyteihin ja omalääkärimalliin.

– Arvostan sitä, että hallituksesta on välikysymyksemme myötä tullut myönteisiä puheita omalääkärimallista. Kiitos siitä. Pimeydessä tulitikun raapaisukin tuntuu. Se rohkaisee pitämään asiaa esillä niin kauan, että omalääkärimalli on myönteinen osa suomalaisten arkea.

Kaikkosen mukaan myös hyvinvointialueiden rahoitusmalliin liittyviä ongelmia pitää alkaa ratkoa.

– Kustannukset hypähtivät tutkitusti hyvinvointialueista riippumattomista syistä vuonna 2023. Tämä yhteinen ongelma pitää tunnustaa myös hallituksessa. Aletaan yhdessä ratkomaan sitä.

Kaikkonen esitti puheensa päätteeksi epäluottamuslause-ehdotuksen.

– Eduskunta toteaa, että hallitus ei ole hoitanut suomalaisten peruspalveluita kestävällä tavalla, eikä muutosta parempaan ole näköpiirissä. Tästä syystä Orpon hallitus ei nauti eduskunnan luottamusta.

ENNEN Kaikkosen puheenvuoroa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) oli vastannut välikysymykseen.

Hän sanoi keskustalaisten puhuvan toistuvasti siitä, että hallitus on romuttamassa sosiaali- ja terveyspalveluita.

– Välikysymyksessänne jälleen väitetään näin. Asiantuntijoiden arviot hoitoon pääsyn tilanteesta ja hyvinvointialuejohtajien yhdessä esittämä kannanotto palveluiden saatavuudesta eivät tue tätä näkemystänne. Miksi te haluatte pelotella ihmisiä tällaisella? Nämä ovat ihmisten tärkeitä palveluita, joilla te teette politiikkaa. Tämä keskustelu antaa huonomman kuvan sosiaali- ja terveyspalveluista, kuin mikä tilanne oikeasti on. Tämä ei edistä asiaa, vaan syventää vastakkainasettelua, Juuso syytti oppositiopuoluetta.

– Toivoisin tänään tässä keskustelussa, että keskitymme ratkaisuihin, emmekä pelottele ihmisiä sellaisella, mikä ei pidä paikkaansa, hän jatkoi.

Juuson mukaan hyvinvointialueet ovat kyenneet järjestämään lakisääteiset palvelunsa riittävän yhdenvertaisesti ja väestönsä tarpeet huomioiden.

– Hoitoon pääsy ja hoidon aloitus ovat nopeutuneet ja hoitojonoja on kyetty lyhentämään: tuoreimman maaliskuun 2024 tilaston mukaan perusterveydenhuollon kiireettömässä hoidossa 91 % hoitoonpääsystä toteutui 14 vuorokaudessa.

Hallitus on kuitenkin höllentämässä hoitotakuuta.

JUUSO sanoi, ettei ole olemassa yhtä autuaaksi tekevää keinoa hyvinvointialueiden tilanteen ratkaisuun.

– Siksi haemme hallitusohjelman mukaisesti laajasti erilaisia ratkaisuja muun muassa palveluiden uudistamiseksi, henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi, teknologisten ratkaisujen ja tiedon hyödyntämiseksi, rahoitusmallin kannustavuuden parantamiseksi sekä ohjauksen kehittämiseksi.

Hän totesi myös, että hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti omalääkärimallia hyödyntämällä parantaa hoitoon pääsyä ja vahvistaa hoidon jatkuvuutta. Tätä varten on aloitettu Omalääkäri-ohjelma.

Juuso summasi, että hyvinvointialueiden yleiskatteinen valtion rahoitus on ensi vuonna 26,2 miljardia euroa, mikä on vähän vajaa kolmannes valtion budjetista.

– Rahoitus kasvaa kuluvaan vuoteen verrattuna 2,2 miljardilla, josta jälkikäteistarkistuksen osuus on 1,4 miljardia.

– Väestö ikääntyy ja palvelutarve kasvaa, siksi on ymmärrettävää ja välttämätöntäkin, että myös hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa. Mutta tämäkään määräraha ei tule riittämään, jos emme kykene uudistamaan palveluita ja saa uusia tekemisen tapoja käyttöön. Siitähän sote-uudistuksessa koko ajan oli kyse, että luodaan hartiat uudistumiselle.

– Sote-menojen hallitsematon kasvu on merkittävä haaste koko julkiselle taloudelle. Kaikilla alueilla on hyväksytyt muutosohjelmat ja suunnitelmat talouden tasapainottamiseksi, mutta talouden tasapainotus etenee alueilla eritahtisesti. Osalla alueista talouden heikentyminen on kuitenkin jo pysähtynyt ja suunta on oikea.

Hallitus ei Juuson mukaan kuitenkaan valmistele muutoksia alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaan sääntelyyn.

– Suomi on päästetty velkaantumaan pahasti. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamisen kannalta kaikkein suurin riski on se, jos emme saa menokehitystä hallintaan. Kaikesta päätellen keskustapuolue ei kanna huolta maamme talouden tasapainosta, Juuso sanoi.

KOKOOMUKSEN ryhmäpuheenvuoron käytti kansanedustaja Oskari Valtola.

Hän sanoi hallituksen tekevän lukemattomia toimia sosiaali- ja terveyspalveluiden parantamiseksi. Valtola ei tiedotteensa mukaan ymmärrä “keskustan jatkuvaa uhkakuvien maalailua ja synkistelyä”.

– Opposition väitteet hallituksen sote-leikkauksista eivät yksiselitteisesti pidä paikkaansa. Vaikka muista menoista joudutaan merkittävästi tinkimään, hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna 2200 miljoonaa euroa – yhteensä 26,2 miljardiin euroon. Tilanne myös osaltaan todistaa sen, että hallituksen talouspolitiikka on aivan välttämätöntä. Sote-palveluita ei voi pelastaa pelastamatta taloutta, Valtola sanoi.

Perussuomalaisen ryhmän puolesta puhui kansanedustaja Anne Rintamäki. Rintamäen mielestä olisi ollut oikein ja kohtuullista, että keskusta olisi näyttänyt vastuunkantoa hallitusneuvotteluissa ja lähtenyt mukaan oikeistohallitukseen laittamaan maan taloutta kuntoon.

– Mutta te jätitte tyhjän paperin, mikä osoitti teidän tietävän, että jatkossa ei olekaan mukavasti rahanjakoa vaan tiukkoja talouden sopeutustoimia. Edellisen hallituksen ”kaikille kaikkea” johti lopputulokseen ”kenellekään ei mitään”, Rintamäki sanoi tätä siteerannen Suomen Uutisten mukaan.

– Tässä välikysymyksessä väitetään, että istuva hallitus on romuttamassa sosiaali- ja terveyspalveluita. Miksi te haluatte pelotella ihmisiä väitteillä, jotka eivät pidä paikkaansa? Meneekö keskustan epätoivoinen kadonneen puoluekannatuksen metsästäminen maamme ja kansalaistemme edun edelle? Rintamäki sanoi.

LIIKE nytin puheenjohtaja Harry Harkimo kyseli eduskunnassa sotesta, että “kuka tätä koko kuviota oikein johtaa”.

– Ministerit syyttelevät edellistä hallitusta, vaikka tätä ovat kaikki vanhat puolueet olleet rakentamassa. Onko oikeasti niin, että valtiovarainministeriön virkamiehet ovat tässä parhaita asiantuntijoita kuten nyt näyttää, hän sanoi.

Hänen mielestään sotessa leikitään ihmisten terveydellä.

– Olen erittäin huolissani terveydenhuoltomme kriisistä. Kokoomus on puhunut soten korjaussarjasta, mutta mitä se on saanut kohta kahden vuoden aikana aikaiseksi? Ei mitään muuta kuin lisää sotkua. Tässä uudistuksessa pelataan vain poliittista peliä ja leikitään ihmisten terveydellä.