Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Mielipiteet

Kannattaako demareita äänestää seurakuntavaaleissa – kyllä, jos haluaa kirkkoon muutosta

iStock

Olin kymmenen vuotta Jyväskylän seurakunnan luottamuselimissä. Seurakunta oli aivan uusi, koska kuntaliitosten – Jyväskylän kaupunki, maalaiskunta sekä Korpilahti – seurauksena myös seurakunnat yhdistyivät.

Tapio Lampinen

Teologian tohtori, dosentti, Jyväskylä

Toisin kuin monissa muissa paikoissa täällä ei tehty kolmen seurakunnan yhtymää vaan yksi seurakunta, joka jakaantui yhdeksään alueseurakuntaan.

Miksi kannattaa äänestää demareita tulevan marraskuun kirkollisissa vaaleissa?

Kokemukseni mukaan politiikka ei paljon vaikuta päätöksenteossa, mutta sen huomasin, että demarit kannattivat muita enemmän diakoniatyöhön satsaamista.

Sen lisäksi demarien näkemys seurakunnasta painottui enemmän tavallisille seurakuntalaisille, sanoisinko veronmaksajille, tärkeisiin asioihin.

Muut edustajat olivat enemmän kiinnostuneita järjestämään etuja seurakunnan eri sisäpiiriläisten ryhmille.

KIRKOSTA ON julkisuudessa tuotu esiin kahta asiaa: naispappeutta ja viime aikoina samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä. Naispappeus hyväksyttiin kirkossa jo vuonna 1988.

Kun asia oli vielä auki, monet tunnetut demarivaikuttajat erosivat protestina kirkosta. Omituista on, että kaikki eivät ole naispappeuden sallimisen jälkeen palanneet jäseniksi.

Nyt, vuonna 2022, jotkut uskonnolliset ryhmät vastustavat edelleen naisten pappeutta. Monet näistä ryhmistä tai lahkoista ovat pieniä. Niiden jäsenistä osa on eronnut evankelisluterilaisesta kirkosta ja liittynyt perustamaansa uuteen seura- tai kirkkokuntaan, jota he kutsuvat Lähetyshiippakunnaksi.

Niin kuin yleensäkin ääriryhmien tapauksessa, media suo heille suhteetonta huomiota, jota he käyttävät taitavasti hyväkseen.

Arkisessa seurakuntatyössä naispappeuden kiihkeimmät vastustajat eivät näy.

Kymmenen luottamusedustajavuoteni aikana asia tuli kerran esiin. Naispappeutta vastustava kirkollinen järjestö järjesti kesäpäivänsä Jyväskylässä.

Kun he anoivat tähän toiminta-avustusta seurakunnalta, heille annettiin kirkon linjauksia vastustavan kannan vuoksi vähemmän rahaa kuin muille vastaaville avustusten saajille.

Avustukselle asetettiin myös ehtoja: heidän piti messuohjelmissaan kertoa myös samaan aikaan järjestettävistä naispappien toimittamista jumalanpalveluksista.

NAISPAPPEUDEN hyväksyminen oli aikanaan osoitus seurakuntavaalien tärkeydestä. Kirkolliskokous on kirkon korkein päättävä elin. Seurakuntien edustajat, joita nyt vaaleissa ollaan valitsemassa, ratkaisevat keitä kirkolliskokoukseen pääsee.

Kun naispappeus oli menossa kirkolliskokoukseen päätettäväksi, sitä edeltävissä vaaleissa monet ryhmät yrittivät saada kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin mahdollisimman paljon naispappeutta puoltavia ihmisiä. Tämä onnistuikin.

Seurakuntavaaleilla on siis merkitystä kirkon isoihin linjaratkaisuihin.

Toinen julkisuudessa hellitty aihe on samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkiminen, josta kirkon sisällä on median perusteella ollut voimakkaita mielipiteitä.

(Vaikka avioliittolaki muuttui 2017, kirkko ei virallisesti vihi samaa sukupuolta olevia pariskuntia. Monet papit ovat silti omin lupinensa vihkineet ja siunanneet pareja, ja usein piispat ovat vain hiljaisesti hyväksyneet tapahtuneen.)

Tavallisessa seurakuntatyössä tämäkään oppikiista ei näy. Esimerkiksi Jyväskylän seurakunnassa on työtekijöitä, joiden puolisot ovat samaa sukupuolta. Se ei mitenkään vaikuta heidän kirkolliseen työhönsä, työsuhteeseen, saati seurakuntalaisten arvostukseen.

Saapa nähdä, tekeekö seuraava kirkolliskokous tästä asiasta uuden, virallisen ratkaisun, tai edes kompromissipäätöksen.

Jos niin käy, sen mahdollistavat ne kirkolliset luottamushenkilöt, jotka tänä syksynä valitaan.

Siksi toivon entistäkin innokkaampaa – ja erityisesti demarien listan – äänestämistä.

Kirjoittaja on teologian tohtori, dosentti Jyväskylästä

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE