Sen sijaan ansiosidonnaista päivärahaa saavien työttömien työllistyminen kasvoi. Siitäkään ei kuitenkaan saatu eilen julkaistussa selvityksessä selkoa, nousiko ansiosidonnaisella olleiden työllisyys aktiivimallin takia vai hyvän talouskasvun takia.

Aktiivimallin työllisyysvaikutuksia selvittäneeseen Tutkijaryhmään kuuluivat tutkimusprofessori Tomi Kyyrä ja erikoistutkija Hanna Pesola Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta, tutkija Päivi Naumanen Turun yliopistosta, julkistalouden professori Roope Uusitalo Helsingin yliopistosta ja Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta sekä sosiaalipolitiikan tutkija ja Kelan ryhmäpäällikkö Minna Ylikännö.

TE-toimistojen henkilökunnalle tehdyn kysely- ja haastattelututkimuksen mukaan aktiivimallia pidettiin eriarvioistavana, epäoikeudenmukaisena ja vääriin asiakasryhmiin kohdentuvana.

1. Kannattiko aktiivimalli tehdä?

Roope Uusitalo:

– En sano mitään siihen. (Jo eilisessä tiedotustilaisuudessa Roope Uusitalo teki selväksi, ettei selvitys hakenut vastausta tähän kysymykseen, vaan se on poliittisen päätöksenteon asia.)

Timo Harakka:

– Tietenkin olen äänestänyt eduskunnassa sitä vastaan. Jo siinä vaiheessa, kun sitä säädettiin oli tiedossa, että se aiheuttaa kymmenilletuhansille haavoittuvassa asemassa oleville suomalaisille lisää vaikeuksia. Tämä osoittautui todeksi. Kun lopputulos on se, että ei ole osoitettavissa, että juuri tämä malli olisi tuonut yhtään lisää työpaikkaa, silloin täytyy tulla siihen tulokseen, että pikemminkin tästä pitää oppia ja pystyä tekemään parempia palvelumalleja. Ja sillä tiellä tietenkin olemme.

2. Selviykseen liittyneestä haastattelututkimuksesta kävi ilmi, että TE-toimistojen työntekijät suhtautuivat aktiivimalliin varsin kriittisesti. Aktiivimallia ei nähty työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena keinona edistää työllisyyttä. Mitä ajattelette tästä?

Roope Uusitalo:

– En oikeastaan siihenkään halua ottaa kantaa. Se on heidän mielipiteensä. Se on siinä todettu. Siinä osuudessa, jota me teimme, emme halunneet mitata millään tavalla sitä, mikä on tarkoituksenmukaista ja mikä ei. Yksinkertaisesti pyrimme mittaamaan muutoksia aktiivimallin käyttöönoton jälkeen.

Timo Harakka:

– Tarkoitukseni on kiertää kaikki TE-toimistot ensi vuoden loppuun mennessä. Nyt olen viisi TE-toimistoa käynyt läpi ja keskustellut henkilöstön kanssa. Minulla on vahvistunut se käsitys todellakin, että siellä halutaan antaa ihmisille yksiöllistä palvelua, joka johtaa aina eteenpäin. Se, että heidät on velvoitettu tekemään tällaista aika mekanistista massaratkaisua, josta selviää täyttämällä tietyt näennäiset kriteerit – jotka eivät kuitenkaan tosiasiallisesti johda lähellekään työllistymistä – ei tietenkään motivoi. Se ei motivoi asiantuntijaa eikä ihmistä, joka antaumuksella haluaa auttaa ihmisiä kohti työelämää. Nyt kun neuvotteluilmapiiri joka edellisen hallituksen jäljiltä oli täysin tulehtunut, on tällä hetkellä erittäin positiivinen, olemme päässeet jo pitkälle eteenpäin yksilöllisen työllistymisen tukeen liittyvässä periaatteessa.

– Kun palvelut voidaan taata, että jokainen työnhakija tulee yksilöllisesti huomioiduksi ja on tehty työllistymissuunnitelma, silloin sen noudattaminen on myöskin työnhakijan kannalta mielekästä. Sitten vastaavasti voidaan huolehtia siitä, että ohjataan oikeisiin palveluihin, jotka vievät aina lähemmäksi työelämää. Sitten jos tässä ei haluta olla mukana, sitten siitä seuraa myöskin sanktioita.

3. Selvityksessä ei oikeastaan saatu tulosta siitä, miten aktiivimalli vaikutti työllistymiseen. Valtiovarainministeriön on määrä tehdä laskelmat tulevaisuudessa hallituksen muista työllistämiskeinoista. Millaisia ajatuksia se herättää tulevien työllisyystoimien laskemisessa, ettei nyt pystytty laskemaan työllisyysvaikutuksia? (Hallitus tavoittelee päätösperäisesti 60 000 työpaikkaa, jotka pitää todentaa valtiovarainminnisteriön laskelmin.)

Roope Uusitalo:

– Tämä on hyvä kysymys. Tämä sama vaikeus tietysti koskee vielä suuremmassa määrin sellaisia toimenpiteitä, joita ei ole vielä edes otettu käyttöön. Ilman muuta on niin, että työllisyysvaikutusten arviointi etukäteen on äärimmäisen haasteellinen temppu. Siinä on itse asiassa hyvin suuri riski tehdä vähän tarkoitushakuisia laskelmia.

– Toivottavasti laskelmat tehdään mahdollisimman riippumattomalla taholla. Toistaiseksi niitä on kai tehty lähinnä valtiovarainministeriössä, joka nyt sitten varmaan on niin riippumaton kuin suomalaiset organisaatiot voivat olla. Joka tapauksessa se tulee olemaan vaikeata. Tulee olemaan suuri paine sille, että saadaan tarpeeksi suuria numeroita niihin vaikutusarvioihin. Sen tähden tuleviin vaikutusarvioihin on syytä suhtautua hyvin kriittisesti. Se ei tarkoita, että ne ovat väärin, vaan ne vaatisivat erittäin kovaa kritiikkiä, jossa arvioidaan ovatko ne vakuuttavia vai ei ja ovatko ne oikein vai ei.

Pitäisikö ne arvioida sitten vielä valtiovarainministeriön jälkeen jollakin tavalla? Mikä se tapa olisi?

– Lähtökohtaisesti meillä on tässä maassa aika ohut joukko ihmisiä tekemässä vaikutusarvioida, jotka liittyvät esimerkiksi työllisyyspolitiikkaan. Kun kysytään, pitäisikö ne arvioida jossakin valtiovarainministeriön jälkeen, niin varmaan pitäisi arvioida sen lisäksi. Ei sen tähden, että valtiovarainministeriö tekisi niitä väärin, vaan sen tähden, että me tarvitsisimme monipuolisia, luotettavia ja uskottavia arvioita siitä, miten hallituksen kaavailemat toimenpiteet tulevat vaikuttamaan. Sen lisäksi me tarvitsemme hyvin kovan palomuurin poliittisten tarpeiden ja todennäköisiä vaikutuksia koskevien laskelmien välillä.

Timo Harakka:

– Meidän täytyy ilman muuta ottaa se kritiikki vakavasti. Meidän on luotava yksilöllisen työnhaun tuen osalta asetelma sellaiseksi, – jos se toivottavasti vuoden päästä on voimassa – että sen vaikutuksia pystytään arvioimaan luotettavaksi.

– Kuntakokeilun osalta kritiikki on ehkä siinä mielessä ennenaikaista, että me emme vielä tiedä, mitkä kunnat siihen tulevat lopulta osallistumaan. Se otetaan kuitenkin vakavasti, että pystyisimme tekemään vertailuasetelmia paitsi kunnan nykyisen tilanteen ja sen lopputuleman ja myöskin samankaltaisten kuntien välillä. Sen tiedän, että ainakin pienemmissä kaupungeissa vertailu on täysin mahdollista tehdä. Meidän pitää huolehtia siitä, että meidän uudistuksemme perustuvat tutkittuun tietoon ja myöskin aitoon vaikutusarviointiin.