Honkonen perustelee avaustaan väestörakenteen muutoksellä, joka vaatii isoja reformeja myös korkeakoulutuskenttään.

– Suomen olisi hyvä ottaa mallia opiskelijavalinnasta Keski-Euroopasta. Ranskassa ylioppilaskokeen läpäisseet pääsevät automaattisesti sisään yliopistoihin. Karsinta ja erikoistuminen tapahtuvat 1. ja 2. vuoden jälkeen. Maisterivaiheeseen valitaan kandidaattitutkinnon parhaimmilla arvosanoilla suorittaneet. Suomessakin tulisi siirtyä vastaavaan malliin sitä korkeakoulujärjestelmäämme soveltaen, Honkonen sanoo tiedotteessaan.

Suomessa yliopistojen eri oppiaineisiin aloituspaikkakiintiöiden puitteissa sisäänkirjautuvat opiskelijat laitettaisiin järjestykseen ylioppilaskokeen yleisarvosanan perusteella. Tämä ohjaisi Honkosen mukaan oppilaita valitsemaan lukiossa itseä motivoivia ja kiinnostavia sisältöjä ja palauttaisi lukiokoulutukseen yleissivistävyyden.

HONKONEN huomauttaa, että Suomessa syntyi vuonna 2024 yhteensä 43 000 vauvaa ja viime kevään korkeakoulujen yhteishaussa oli tarjolla noin 55 000 aloituspaikkaa.

– Alhaisimmat syntyvyysluvut sitten 1800-luvun nälkävuosien osoittavat, ettei yhdellä ikäluokalla täytetä edes yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja. Myös käytännön ammattilaisia tarvitaan.

– Parhaillaan koetun väestörakenteen muutos on kenties historiamme suurimpia murrosaikoja. Toistaiseksi näemme vasta hoivapommin räjähtämisen. Suuremmat ongelmat uhkaavat kansantalouttamme ja yhteiskunnan toimintaa, kun työtä tekevät käyvät vähiin.

Suomella ei Honkosen mukaan ole varaa pitää korkeakoulutusta niukkuushyödykkeenä. Suomessa korkeakoulutettujen määrä on edelleen alle OECD-maiden keskiarvon.

– Suomen järjestelmän negatiivinen erityispiirre ovat erityisen pitkät välivuodet ennen korkea-asteen opintoihin siirtymistä. Oikealle alalle pääsemisen odottelun sijaan olisi nuoren itsensä ja yhteiskunnan kannalta järkevämpää, että nuori ylipäätänsä opiskelisi korkea-asteella ja etenisi kohti valmistumista.