Ydinaseiden kieltosopimus on laadittu YK:ssa tavoitteenaan ydinaseiden kieltäminen. Sopimus hyväksyttiin heinäkuussa 2017.

Juva kertoo, että sopimuksen on tällä hetkellä allekirjoittanut 93 valtiota, joista 69 on ratifioinut sen. New Yorkissa edustettuna oli 59 valtiota ja 35 tarkkailijaa.

Juva on yksi lääkärijärjestöä International Physicians for the Prevention of Nuclear War (IPPNW) puheenjohtajista. Toinen suomalaisedustaja New Yorkin kokouksessa oli Rauhanliiton tiedottaja Julia Jernvall. Paikalla oli paljon kansalaisjärjestöedustusta.

SUOMI ei ole ydinasekieltosopimuksen jäsen. Se on noudattanut liittymättömyydessä Naton eurooppalaisten jäsenvaltioiden linjaa. Yksikään Nato-maa ei ole sopimuksen jäsen.

Sen sijaan Suomi on jäsen ydinsulkusopimuksessa, joka pyrkii rajoittamaan ydinaseiden leviämistä ja johon kuuluu myös ydinasevaltioita.

Suomen ulkoministeriö ja rauhanliike ovat olleet eri linjoilla ydinasekieltosopimukseen liittymisestä.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg lausui vuonna 2017, että ydinasekieltosopimus uhkaa niitä saavutuksia, joita on saatu aikaan aseriisunnassa ja ydinaseiden leviämisen estämisessä.

JUVA kertoo olevansa pettynyt, että Suomi ei lähetä edes tarkkailijaa kokoukseen. Hänen mielestään ydinasekieltosopimus ei ole ristiriidassa Nato-jäsenyyden eikä ydinsulkusopimuksen kanssa.

– Ja tarkkailijuuteenhan näiden vielä vähemmän pitäisi vaikuttaa. Nato-maista oli tarkkailijoita: Belgia, Norja ja Saksa. Ei ollut mitään syytä, miksi Suomi ei olisi voinut tulla tarkkailijaksi Nato-maana, Juva sanoo.

– Norjan hallitus teki riippumattoman selvityksen, että sinänsä ydinasekieltosopimuksen allekirjoittaminen ei ole juridisesti ristiriidassa Nato-jäsenyyden kanssa, mutta se ei tietenkään tarkoita, ettei siellä olisi vahvoja poliittisia esteitä, Juva kertoo.

Ydinasekieltosopimuksen sopijaosapuolten ensimmäinen kokous oli Wienissä kesällä 2022. Siellä Suomi oli tarkkailijana.

JUVA toteaa, että kaikki ydinasekieltosopimuksen allekirjoittajat kuuluvat ydinsulkusopimukseen.

Hän kuitenkin näkee, että ydinsulkusopimus ei ole koskaan onnistunut tekemään, mitä sen ennen kaikkea piti eli pystyä aseriisuntaan.

– Toki ydinaseet ovat vähentyneet reilusti, mutta edelleen löytyy ihmiskunnan moneen kertaan tappava arsenaali.

– Ydinpelote eli deterrenssi on äärimmäisen vaarallinen rakennelma. Se perustuu siihen, että ydinaseita on olemassa, mutta kukaan ei uskalla niitä käyttää, koska toinen osapuoli omistaa niitä myös. Tässä on useampi erittäin vaarallinen sudenkuoppa. Ydinsota voi syttyä vahingossa: teknisestä virheestä, inhimillisestä erehdyksestä tai väärintulkinnasta.

NEW YORKIN kokouksessa perehdyttiin Juvan mukaan muun muassa ydinkokeiden uhrien auttamiseen ja asemaan.

Paikalla oli esimerkiksi heitä, jotka olivat kokeneet Hiroshimassa tai Nagasakissa atomipommin kauhut. Edustajia oli myös maailman ydinkoealueilta kuten Marshallinsaarilta, Ranskan Polynesiasta, Kazakstanista ja USA:sta.

Puhetta oli myös ydinaseiden ilmastovaikutuksista, kuten ydintalven dramaattisista seurauksista.

– Vaikka vain pientä osaa ydinaseista käytettäisiin, seuraisi tästä valtava noki- ja pölypilvi ilmakehään, joka himmentäisi auringon valoa ja laskisi lämpötilaa dramaattisesti. Seurauksena olisi massiivinen ruoan tuotannon lasku, nälänhätä ja joukkokuolemia. Suomessa ei todennäköisesti voisi viljellä mitään 5-6 vuoteen, Juva sanoo.

– Vaikutukset maapallon eläimille, kasveille ja ihmisille olisivat niin katastrofaaliset, ettei voi luottaa onneen, Juva sanoo.

Hän näkee, ettei ydinpelote ja ydinsateenvarjo voi olla ratkaisu. Ydinaseet pitäisi kieltää eikä ydinasenappia pitäisi luottaa kenenkään haltuun.

– Päättäjä voi seota, ihminen voi saada psykoosin, ihmiselle voi tulla virheinformaatiota, ihminen voi olla täysin epätoivoinen paineen alla. Ja me luotamme kaikkien hengen siihen, että koskaan ei ylin päättäjä sekoa. Niin ei vain voi olla. YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on sanonut, että säästymisemme ydinsodalta on ollut onnekasta ja onni on huono strategia. Luck is not a strategy, Juva toteaa.