Kyseessä on teknologia- ja videotaiteilija Erkki Kurenniemen (1941-2017) keräämästä ja kuvaamasta materiaalista, jota Kansallisgalleria oli ottanut museoitavaksi useassa erässä jo vuodesta 2006 alkaen. Taiteilijan kuoleman jälkeen Kansallisgalleria sai myös runsaasti hänen jäämistöään, jota on selvitetty ja luetteloitu pikkuhiljaa.

Kansallisgalleria ei kerro tarkasti, missä vaiheessa siellä tajuttiin aineiston sisältävän kyseenalaista materiaalia. Galleria kertoi Helsingin Sanomille lokakuun alussa, että löydetystä aineistosta on tehty poliisille ilmoitus tänä syksynä.

Helsingin poliisi otti tutkittavaksi yli 200 DVD-tallennetta, joiden nimikoinnista pystyi päättelemään sisältöä arveluttavaksi. Nyt poliisin esiselvitystyö on päättynyt.

Muu aineisto palautettiin Kansallisgallerialle.

Rikostutkintaa ei tehdä, koska ainoa mahdollinen epäilty on kuollut. Poliisi ei tiedä kuvissa ja videoilla esiintyneiden ihmisten henkilöllisyyksiä.

Poliisin ratkaisusta kertoi keskiviikkona ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

PÄÄJOHTAJA Kimmo Levän mukaan kukaan Kansallisgallerian työntekijöistä ei aiemmin tiennyt eikä edes aavistanut Kurenniemen aineiston sisältävän laitonta materiaalia.

– Emme tienneet. Tämä oli meille täydellinen yllätys.

Aineistoa oli kaikkiaan 50 hyllymetriä, eikä siitä ole löytynyt muuta kyseenalaista kuin nyt poliisin takavarikoimat ja tuhoamat levykkeet. Ulkopuoliset tutkijat eivät ole Levän mukaan päässeet käyttämään sitä, koska materiaali on ollut aiemmin järjestämätöntä.

– Pääsy siihen on ollut vain omilla työntekijöillämme, lähinnä kokoelmahallintoyksiköstä.

Pääjohtajan mukaan on mahdotonta sanoa jälkeenpäin, kuinka moni työntekijä on voinut vuosien aikana nähdä tai liikutella näin suurta järjestämätöntä aineistoa.

KANSALLISGALLERIAN hallitus on saanut marraskuussa selvityksen tapahtumista, kertoo hallituksen puheenjohtaja Matti Vanhanen.

– Tieto tuli meille järkytyksenä. Pidimme oikeana sitä, että asia vietiin heti poliisille, hän kertoo.

Hallitus ei tiedä, millä perusteilla Kurenniemen arkisto on aikoinaan hyväksytty museoitavaksi. Tarkkaa perustelua ei muista Kimmo Leväkään.

– Päätökset tehdään Kansallisgalleriassa puhtaasti taiteellisen merkityksen perusteella. Nyt sitten voi pohtia, pitääkö Kurenniemen kohdalla tätä merkitystä arvioida uudelleen, mutta tämä ei mitenkään kuulu meille hallitukselle, Matti Vanhanen sanoo.

NYKYTAITEEN museo Kiasman johto oli aikoinaan hyväksynyt Kurenniemen töitä kokoelmiinsa, ja pääjohtaja Levä sanoo luottavansa arvioon edelleen.

Kurenniemeä pidettiin merkittävänä elektronisen taiteen pioneerina.

– Meillä ei ole mitään syytä arvioida tätä tai museointia uudelleen, Levä sanoo.

Myöskään museointiohjeistuksia Kansallisgalleria ei aio muuttaa. Tapaus on Levän mukaan ainutlaatuinen.