— Ihmisillä on kaipuu syvempään ja hitaampaan tietoon, hän sanoo.

Vielä on vaikea arvioida sosiaalisen median vaikutusta kirjallisuuteen. Hän on huolissaan siitä, että ihmisten pitäisi olla jatkuvasti saatavilla ja reagointivalmiina. Elämme nollaviiveyhteiskunnassa ja se rapauttaa harkinnan ja arviointikyvyn.

— Maailmaan liittyy epäjärjestys ja arvaamattomuus. Se on ihmiselämän elementti, jota pitää kunnioittaa ja hyväksyä. Silti ihmisen syvin merkitys tulee järjestyksen luomisesta, Ekholm pohtii.

— Useimmat ihmiset, jotka ovat keskittyneet rahaan ovat hyvin pienisieluisia. Rahattomuus tekee sekin ihmisistä onnettomia, hän arvioi.

Suhtautuminen rahaan näkyy myös Ekholmin tavassa johtaa. Hän perustaa päätöksensä excel-taulukoiden sijaan arvoihin.

— Haen merkityksiä erilaisista ratkaisuista. Minulla ei ole alaisia vaan itseäni fiksumpia ja tehokkaampia työkavereita. Pyrimme kaikki johonkin pysyvämpään, jota arvostetaan vielä vuosia tämän päivän jälkeen, hän kertoo.

Ekholm on viimeiset neljä vuotta johtanut innolla Tiellä sanavapauteen (suomalainen sananvapaus ja sensuuri 1917–2017) -hanketta. Se on hänelle tähän astisista tutkimuksistaan tärkein. Kansalliskirjaston ja Helsingin sanomain säätiön hanke pyrkii selvittämään, miten sananvapauden tila on muodostunut eri aikakausina ja mitkä asiat ovat sitä tukeneet. Tutkimuksesta on tulossa marraskuussa laaja verkkoteos, luentosarja, kirja ja näyttely.

— Sananvapaus ei ole vain uhrien historiaa. Teemme sananvapautta tässä ja nyt. Sananvapaus on tekoja, hän painottaa.

Maaliskuussa Ekholm nousi otsikoihin aloitettuaan yhden miehen vastarinnaksikin kutsutun taistelun hallituksen leikkauslinjaa vastaan, kun hän kieltäytyi toteuttamasta vaadittuja henkilöstövähennyksiä.

Lue koko Kai Ekholmin haastattelu torstain 15. syyskuuta Demokraatista.