Suomen Retkeilyliiton puheenjohtajan Hannele Pöllän mukaan retkeilyharrastuksen suosio on kasvanut viime vuosina ja on edelleen hyvä.

Kansallispuistojen kävijämäärissä nähtiin koronavuosina piikki, josta on sittemmin tultu alas. Vierailijoita on silti nyt enemmän kuin ennen korona-aikaa.

Piikkiä lukuun ottamatta kasvu on ollut 2000-luvulla tasaista. Esimerkiksi vuonna 2015 kansallispuistoissa käytiin noin 2,6 miljoonaa kertaa.

-  Siellähän näkyy enemmän väkeä, kun sinne menee viikonloppuna.

Myös pohjoisen suosituimpien reittien suuret kävijämäärät ovat erotettavissa paljain silmin. Pöllän mukaan esimerkiksi Karhunkierroksella maaston kuluminen näkyy selvästi. Oulangan kansallispuiston Karhunkierros on Suomen suosituimpia vaellusreittejä.

Metsähallituksen kävijämäärätietojen perusteella suosituimmat kansallispuistot olivat viime vuonna Pallas-Yllästunturin, Urho Kekkosen ja Nuuksion kansallispuistot.

SUOSITUIMPIA ovat Pöllän mukaan lyhyemmät päivä- ja viikonloppuretket. Retkeilyliiton järjestämien pidempien vaelluksien osallistujamäärät ovat laskeneet, mikä johtuu Pöllän mukaan ainakin siitä, että yhdistysten järjestämästä retkeilytoiminnasta kiinnostuneet ovat usein ikääntyneempiä. Vaeltaminen kiinnostaa nuorempiakin, mutta he tekevät retkiään enemmän omilla pienemmillä porukoillaan.

-  Silloin ollaan vapaampia liikkumaan, Pöllä sanoo.

Lyhyemmät retket lähimetsiin taas houkuttelevat liikkumaan luontoon matalalla kynnyksellä ja sopivat myös koko perheen harrastukseksi. Omaa asuinpaikkaa lähellä olevat luontokohteet ovat suosittuja ja lähiluonnon merkitys on suuri, Pöllä kertoo.

Pöllän mukaan moni hakee retkeilystä luonnon rauhaa vastapainoksi hektiselle ja stressaavalle työelämälle.

-  Luonto antaa mahdollisuuden rauhoittua ja olla vaikka hiljaa.

Metsähallituksen mukaan aloittelevia retkeilijöitä kiinnostavat helposti saavutettavat kohteet ja mahdollisuudet päiväretkeilyyn sekä kevyisiin yöpymisiin. Heidän suosiossaan ovat selkeästi merkityt reitit ja vaihtelevat maisemat esimerkiksi Hossan, Repoveden ja Kolin kansallispuistoissa.

Kokeneemmat metsänkävijät taas haluavat useammin välttää ruuhkat ja suunnata pidemmille vaelluksille erämaihin. Suosittuja reittejä ovat esimerkiksi pohjoisen Hetta-Pallas, Karhunkierros sekä Kevo.

Retkeilyn suosion kasvulla voi olla Pöllän mukaan myös kääntöpuoli, kun kävijämäärät suosituimmissa ja helposti saavutettavissa kohteissa kasvavat. Hiljaisuutta etsivän retkeilijän on silloin suunnattava syrjempään ja vähemmän tunnetuille reiteille.

RETKEILYN aloittaminen on helppoa ja harrastus on joustava, kertoo Pöllä. Retkeilyharrastuksen voi aloittaa päiväretkillä sekä yhden yön retkillä ja kasvattaa pituutta ja haastavuutta hiljalleen.

Kustannuksia ei juuri alussa kerry, kunhan ulkoiluvaatteet ja hyvät kengät löytyvät. Autoakaan ei välttämättä tarvita: moneen kohteeseen pääsee myös julkisilla kulkuvälineillä.

Retkeillä voi yksin tai yhdessä, milloin vain ja missä vain, Pöllä kertoo.

-  Se on helppo harrastus, kun luontoa on meillä niin lähellä joka paikassa.

Lähiluontoretkeilyn kehittyessä vaellusharrastukseksi kustannuksetkin toki kasvavat helposti, sillä matkat ja varusteet maksavat. Pöllä kuitenkin vinkkaa, että aloitteleva vaeltaja voi säästää esimerkiksi lainaamalla varusteita ja kulkemalla kohteeseen kimppakyydeillä.

Vaikka päiväretkelle lähteminen ei suuria valmisteluja tai varusteita vaadi, on pidempi vaeltaminen jo vaativampaa. Retkeilijän on suunniteltava matkansa tarkemmin, jotta hän tietää esimerkiksi, missä yöpyy, mitä syö ja mistä saa vettä. Pitkien matkojen vaeltaminen rinkan kanssa vaihtelevissa maastoissa vaatii hyvää peruskuntoa ja luonnon keskellä selviäminen erätaitoja.

-  Se vaatii enemmän erähenkisyyttä, että lähtee viikoksi painavan rinkan kanssa kulkemaan, Pöllä sanoo.

TÄNÄ KEVÄÄNÄ ja alkukesällä kansallispuistoja piinasi norovirusepidemia, joka hetkellisesti sai matkailijat kaikkoamaan vilkkaimmilta reiteiltä.

Urho Kekkosen kansallispuistossa oli kesäkuussa ilmoitettu yli 40 tautitapausta, kertoo Metsähallitus. Alueella neuvotaan yhä välttämään yön yli vaelluksia sekä tupia, taukopaikkoja ja käymälöitä.

Vatsatautia oli myös Kuusamossa ja Sallan alueella sijaitsevalla Karhunkierroksella. Karhunkierroksen taudinaiheuttaja ei ole tiedossa, mutta reitistön tupia ja käymälöitä voi Metsähallituksen mukaan taas käyttää.

Teksti: STT / Eevi Grönlund