Vastaajista lähes 70 prosenttia oli sitä mieltä, että ruoan arvonlisäveroa ei pidä nostaa yleiselle tasolle eli 24 prosenttiin.

Tällä hetkellä ruoan arvonlisävero on 14 prosenttia. Hallituksesta on väläytelty ruoan verotuksen kiristämistä yhtenä keinona tasapainottaa julkista taloutta.

Kyselyn vastaajista yli puolet sanoi, että ruoan arvonlisäveroa pitäisi päinvastoin laskea elintarvikkeiden hintojen alentamiseksi.

Lähes kolmannes PTT:n kyselyn vastaajista kannatti elintarvikkeiden terveysperusteisen veron käyttöönottoa Suomessa, kun taas 37 prosenttia vastusti tällaista veroa.

Erillisiä arvonlisäverokantoja elintarvikkeille niiden terveellisyyden perusteella puolestaan kannatti 37 prosenttia ja vastusti 30 prosenttia vastaajista.

YLIi 70 PROSENTTIA vastaajista kertoi kyselyssä ruoan hinnan olevan keskeinen ostopäätökseen vaikuttava tekijä. Seuraavaksi eniten mainintoja saivat ruoan maku, laatu ja kotimaisuus.

Hinta nousi tärkeimmäksi tekijäksi kaikissa tuloluokissa. Se kuitenkin korostui eniten alimmissa tuloluokissa ja nuorimmissa ikäryhmissä.

Kaksi vastaajaa viidestä sanoi, että ruoka on liian kallista kotitalouden käytettävissä oleviin tuloihin nähden.

Vastaajista vain joka kymmenes kertoi ruoan vastuullisuuden vaikuttavan ostopäätöksiin.

Ilmasto- ja ympäristöystävällisyyden vaikutus oli vielä vähäisempää, sillä ainoastaan seitsemän prosenttia kertoi näiden tekijöiden vaikuttavan ostopäätöksiin.

KYSELYN perusteella Suomen ruoantuotannon omavaraisuus on kuluttajille tärkeää. Lähes neljä vastaajaa viidestä piti tärkeänä, että Suomi on ruoantuotannossa mahdollisimman omavarainen.

Silti vain hieman yli puolet kertoi hyväksyvänsä ruoan kalliimman hinnan, jos se takaisi elintarvikkeiden saatavuuden kriisitilanteessa.

Tuottajien työn arvostuksesta kertoo sekin, että lähes 75 prosenttia vastaajista sanoi, että viljelijöiden tulisi saada nykyistä isompi osuus ruoan kuluttajahinnasta.

Kuitenkin vain noin 40 prosenttia olisi valmis maksamaan ruoasta enemmän, jos hinnankorotuksella varmistettaisiin oikeudenmukainen tulonjako ruokaketjussa.

PTT:n kyselyyn vastasi viime elokuussa noin tuhat iältään 18-79-vuotiasta kuluttajaa. Kysely on osa laajempaa hanketta, jossa tutkitaan suomalaisen ruokaketjun toimivuutta ja arvonmuodostusta.

Hankkeen päärahoittaja on Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera. Lisäksi hanketta rahoittavat Elintarviketeollisuusliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ja Päivittäistavarakauppa.